Wikipedia

Ero sivun ”Monimuotoisuuden johtaminen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 41:
Syrjimättömyys- ja yhdenvertaisuuspyrkimyksiä on kritisoitu tavoitteiltaan epäselvinä; nämä voivat tarkoittaa esimerkiksi yhtäläisiä työllistymismahdollisuuksia, yhtäläistä kohtelua työelämässä, yhdenvertaisuutta tulonjaon suhteen tai näitä kaikkia yhtäaikaisesti. Lainsäädännössä eri tavoin sanktioituina velvoitteina ne saattavat myös korostaa työelämässä syrjittyjen asemaa negatiivisessa valossa. Lisäksi lähestymistapaa on kritisoitu toteutuksen hitaudesta, reaktiivisuudesta ja taipumuksesta mukauttaa erilaiset ihmiset vallitseviin organisaatiokulttuureihin sen sijaan, että itse kulttuureita muutettaisiin. Ulkoisen paineen synnyttäminä käytäntöinä syrjimättömyys- ja yhdenvertaisuusmekanismeja on myös arvosteltu kyvyttömyydestä valmistaa organisaatioita tuleviin haasteisiin.<ref>Sippola, A. (2007): Essays on Human Resource Management: Perspectives on Diversity Management. Doctoral dissertation. Acta Wasaensia No. 180, Business Administration 75, Management and Organisation, 23. http://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-193-2.pdf. Viitattu 7.6.2011.</ref>
 
Eräissä monimuotoisuuden johtamista käsittelevissä teoksissa diversiteetin positiiviset vaikutukset organisaatioiden suorituskykyyn ja tehokkuuteen on kyseenalaistettu empiirisesti todentamattomina.<ref>Siltaoja, M. & T. Vartiainen (2010): Monimuotoisuuden johtamisen ristiriitaisuus - diskurssianalyysi suomalaisista mediateksteistä. Hallinnon tutkimus, 29(4), 262.</ref> EräidenJoidenkin tutkimusten mukaan henkilöstön monimuotoisuus voi toimia organisaatioille kilpailuetua tuottavana tekijänä vain, jos rekrytoinnissa suositaan parhaita osaajia ja heidän kehittymistään ja työviihtyvyyttään tuetaan joustavin järjestelyin motivoivassa työilmapiirissä. Tästä syystä monimuotoisuuden johtamisen sijaan on korostettu monimuotoisuuden ''kanssa'' työskentelyä, minkä oletetaan tukevan kokeilevaa ja tutkivaa orientaatiota työntekoon.<ref>Sippola, A. (2007): Essays on Human Resource Management: Perspectives on Diversity Management. Doctoral dissertation. Acta Wasaensia No. 180, Business Administration 75, Management and Organisation, 25. http://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-193-2.pdf. Viitattu 7.6.2011.</ref>
 
Marjo Siltaoja ja Tiina Vartiainen ovat tunnistaneet suomalaisessa monimuotoisuuden johtamista koskevassa keskustelussa ilmeisen ristiriidan: kaikenlaista monimuotoisuutta toiminnassaan aktiivisesti edistämään pyrkivä organisaatio saattaa joutua lainsäädännön soveltamisen kannalta hankalaan tilanteeseen. Useat monimuotoisuuden ulottuvuudet kuuluvan yksityisinä asioina lain suojan piiriin, jolloin monimuotoisuuden aktiivinen lisääminen organisaatioissa on vaikeaa.<ref>Siltaoja, M. & T. Vartiainen (2010): Monimuotoisuuden johtamisen ristiriitaisuus - diskurssianalyysi suomalaisista mediateksteistä. Hallinnon tutkimus, 29(4), 274.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Monimuotoisuuden_johtaminen”