Ero sivun ”Komsomol” versioiden välillä

'''Komsomol''' ({{k-ru|Всесоюзный Ленинский '''ком'''мунистический '''со'''юз '''мол'''одёжи|Vsesojuznyi Leninski '''kom'''munistitšeski '''so'''juz '''mol'''odjoži}}, lyh. ВЛКСM, ''VLKSM''), ''Yleisliittolainen Leninin kommunistinen nuorisoliitto'', oli [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] nuorisojärjestö. Se perustettiin [[28. lokakuuta]] [[1918]].

Komsomolilla oli vähäistä suoranaista vaikutusta NKP:n ja Neuvostoliiton hallinnon toimintaan. Sen pääasiallinen tehtävä oli toimia välineenä iskostaa nuorison mieliin kommunistisen puolueen ajatustapoja. Lisäksi Komsomolin kautta saatiin nuoria politiikan palvelukseen. Esimerkiksi opiskelijoiden oli käytännössä pakko kuulua järjestöön. Arviolta noin 2/3kaksi kolmasosaa nyky-[[Venäjä]]n aikuisväestöstä on jossain elämänsä vaiheessa ollut järjestön jäseniä.

Vallankumouksen jälkimainingeissa [[bolševikit]] eivät aluksi nähneet tarpeellisena puolueen nuorisosiiven perustamista. KuitenkinVuonna vuonna [[1918]] pidetyssä kokouksessa päätettiin kuitenkin järjestön perustamisesta bolševikkipuolueen suojeluksessa. Nimellisesti järjestöt eivät liittyneet toisiinsa, eikä jäsenyys ollut yhteinen. Kuitenkin jo seuraavana vuonna pidettyyn kokoukseen mennessä tosiasiallinen valta järjestössä oli puolueella.

[[1960]]-luvulla Komsomolin arvoa haluttiin korostaa sillä, että nuorisoliittolaiset osallistuivat [[Baikalin–Amurin rautatie]]n rakentamiseen, minkä tuli olla nuorison voimannäyttö.

[[Mihail Gorbatšov]]in aikana toteutettujen uudistusten, [[perestroika]]n ja [[glasnost]]in, seurauksena vihdoin havahduttiin vihdoin huomaamaan, ettei Komsomol tosiasiassa palvelepalvellut nuorison etuja. Rakenteellisia ongelmia ei enää kyetty piilottamaan, Komsomolista oli tullut konservatiivinen ja byrokraattinen kerho, eikä sillä ollut poliittista vaikutusvaltaa. Komsomolin 20. kokouksessa toteutettiin perusteellisia uudistuksia, esimerkiksi järjestöstä yritettiin esimerkiksi tehdä enemmän [[markkinatalous|markkinataloudelliseen]] ajatteluun suuntautunutta. Käytännössä uudistukset olivat kuolinisku osiin pirstoutuneelle ja päämääränsä menettäneelle järjestölle. Komsomolille ei ollut enää tarvetta.

Perestroikan alkuaikoina, kun yksityisen sektorin taloutta alettiin pikkuhiljaa tuoda maahan, annettiin Komsomolin jäsenille annettiin tiettyjä etuoikeuksia liiketoiminnan harjoittamiseen. Tämän seurauksena monet Komsomolin johtohenkilöistä käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja heistä tulikin Venäjän äkkirikkaita [[Venäjän oligarkit|oligarkkeja]], tunnetuimpana esimerkkinä [[Mihail Hodorkovski]].

*[http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00804.pdf Uuden maailman lähettiläät - Komsomolin [[Agitaatio (yleiskieli)|agitaatio]] ja [[propaganda]] uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan utopioiden valossa] Pia Koivunen (pro gradu 2006)