Ero sivun ”Rötösherrajahti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lisätty Luokka:1980-luku HotCat-työkalulla |
Linkkejä, selventäviä mainintoja... |
||
Rivi 5:
Rötösherrajahdin on nähty juontaneen juurensa voimakkaan politiikanvastaisen mielialan noususta ja poliittisen ilmapiirin oikeistolaistumisesta [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] presidenttikauden viimeisinä vuosina. [[Suomen Keskusta|Keskustapuolue]]en katsottiin Kekkosen kaudella saavuttaneen suuremman yhteiskunnallisen vaikutusvallan kuin sen parlamentaarinen voima olisi edellyttänyt, joten rötösherrajahdin suurin paine kohdistui siihen. Rajuimman hyökkäyksen kohteeksi joutuivat Kekkosen ympärille muodostuneen "hovin" jäsenet. Rötösherrajahtia lietsoi erityisesti SMP ja Veikko Vennamon arveltiin pyrkivän sen avulla kostamaan häneen kohdistuneen syrjinnän ja kasvattamaan puolueensa kannatusta. SMP:n suurvoitto vuoden 1983 eduskuntavaaleissa lieneekin suurimmaksi osaksi ollut juuri sen ansiota, että puolue korosti voimakkaasti, jopa paisutellen, silloisia taloudellisia ja poliittisia väärinkäytöksiä. Rötösherrajahdin taustalla olivat muiden muassa [[Salora-juttu|Salora-]] ja [[Valco]]-jutut 1970- ja 1980-lukujen taitteessa sekä eduskunnan päivärahakiista vuosina 1982–1983.
Varsinainen rikoksiin – monilta osin todellisiin, mutta osittain myös kuviteltuihin – syyllistyneiden ja sellaisiksi leimattujen "jahtaaminen" käynnistyi toden teolla [[Kai Korte|Kai Kortteen]] tultua [[oikeuskansleri]]ksi keväällä [[1982]]. Useimmiten alioikeudessa langetettu tuomio kuitenkin kumottiin tai sitä ainakin lievennettiin hovioikeudessa. Lopulta myös presidentti [[Mauno Koivisto]] pyrki hillitsemään syyttäjien intoa nostaa syytteitä, kun moni oikeusjuttu oli kuivunut kokoon siitä syystä, että syyte oli nostettu "varmuuden vuoksi", ilman varmaa näyttöä. Suurimmat ja eniten julkisuutta saaneet rötösherrajahdin aikaisista oikeudenkäynneistä olivat niin sanottu [[Noppa-juttu]], jonka oikeuskäsittely venyi yli kuuden vuoden mittaiseksi, sekä [[Helsinki|Helsingin]] kaupunginhallituksen jäseniä ja metrotoimistoa vastaan käyty
Rötösherrajahti alkoi hiipua sen jälkeen, kun komisario [[Sulo Aittoniemi]] syksyllä [[1984]] siirrettiin sivuun Noppa-jutun tutkimusten johdosta. Aittoniemen mukaan aloite hänen syrjäyttämisekseen lähti [[SDP]]:n johdon taholta, kun jutun tutkimukset oli suunnattava myös SDP:tä kohtaan ja hänen paikalleen haluttiin "vaarattomampi" henkilö.<ref>''Tampereen kasvot'', Sanasato 1997, Tampere, s. 8. </ref>
Rivi 11:
Rötösherrajahti nosti julkisuuteen myös käsitteen ''uusmoralismi'', jolla tarkoitettiin väärinkäytöksiin syyllistyneiden ja niistä epäiltyjen voimakasta leimaamista tiedotusvälineissä. Monessa tapauksessa leimaamista pidettiin pahempana rangaistuksena kuin lain rikkomisesta langetettua oikeudellista seuraamusta.
Tunnetuimpia rötösherrajahdin aikaisissa oikeudenkäynneissä syytetyistä olivat entinen eduskunnan puhemies [[Johannes Virolainen]]
== Katso myös ==
| |||