Ero sivun ”Prääsä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ArthurBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: war:Pryazha
ref,kuva
Rivi 1:
{{Kaupunki2
| virallinen_nimi = Prääsä
| muu_nimi = Пряжа, Priäžä
| alkuperäinen_nimi = <!-- kaupungeille, joiden alkuperäinen nimi ei ole suomenkielinen -->
| lempinimi =
Rivi 24:
| aluetyyppi1 = [[Tasavalta]]
| alueen_nimi1 = [[Karjalan tasavalta]]
| aluetyyppi2 = [[PiiriVenäjän (aluehallinto)paikallishallinto|Piiri]]
| alueen_nimi2 = [[Prääsän kansallinen piiri]]
| aluetyyppi3 =
| alueen_nimi3 =
Rivi 79:
| huomautukset = Prääsän piirin hallinnollinen keskus
}}
[[Kuva:Pryazha library.jpg|270px|thumb|Prääsän piirin keskuskirjasto]]
'''Prääsä''' ({{k-ru|Пряжа|Prjaža}}, karjalaksi ''Priäžä'', aikaisemmin myös ''Teru'') on asutushallintoaluekaupunkikunta ja sen keskuksena toimiva [[kaupunkityyppinen taajama]] [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä [[magistralKuolan 18valtatie]]:n (M18) varrella.
 
==Kaupunkityyppinen taajama==
Prääsän kaupunkityyppinen taajama on [[Prääsän kansallinen piiri|Prääsän kansallisen piirin]]n hallintokeskus ja se sijaitsee noin 55 kilometriä [[Petroskoi]]sta länteen [[Prääsäjärvi|Prääsäjärven]] länsirannalla Petroskoista [[Aunus (kaupunki)|Aunukseen]] vievän tien varressa. Prääsän[[Prääsäjärvi|Prääsäjärven]] kaupunkityyppisessälänsirannalla. taajamassaTaajamassa onoli 4&nbsp;248 asukasta (2005). Prääsässä on posti, kauppoja, museo, pieni Priozernaja hotelli, kulttuuritalo, kahvila ja vuonna 2001 valmistunut puukirkko sekä useita vanhoja karjalaistaloja.<ref name="Suomalainen matkaopas">{{Kirjaviite | Tekijä = Lehtipuu, Markus | Nimeke = Karjala, suomalainen matkaopas | Vuosi = 2001 | Kappale = | Sivu = 265 | Selite = Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001 | Julkaisija = Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy | Tunniste = ISBN 952-9715-13-7}}</ref>
 
==KaupunkiasutusKaupunkikunta==
Prääsän asutushallintoalueellakunnassa onoli 9&nbsp;100 asukasta (vuonna 1996).<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997">{{Kirjaviite | Tekijä = Yrityspalvelu Karelski | Nimeke = Karjalan tasavalta vuonna 1997 | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski | Tunniste = ISBN 952-90-8324-6}}</ref> Prääsän asutushallintoalueKunta rajoittuu pohjoisessa [[Matrossa]]n kylähallintoalueeseenan, idässä [[Äänisenrannan piiri]]in, etelässä [[Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)|PyhäjärvenPyhäjärveen]] kylähallintoalueeseen, lännessä [[Nuosjärvi|Nuosjärven]] ja [[Savinovo]]n kylähallintoalueisiinon sekä luoteessa [[Essoila]]n kylähallintoalueeseenan.
 
'''Kunnan asutuskeskukset'''<ref name=PKP>[http://www.gov.karelia.ru/gov/Regions/Praja/inf_f.html Kuntamuodostelma - Prääsän kuntapiiri] Virallinen Karjala</ref>
===Kaupunkiasutuksen kylät===
* Prääsä (kaupunkityyppinenkaupunkimainenn taajama)
* Manke (myös Mankeataajama) (ven. Manga) (46 asukasta vuonna 1996)<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
* MankenManke (kylä).
* Kintahankylä (ven. Kindasovo) (37 asukasta vuonna 1996)<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
* Manke (myös Mankea) (ven. Manga) (46 asukasta vuonna 1996)<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
* Manken kylä
 
Manken kylässä on ortodoksinen tsasouna 1800-luvulta.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
 
==='''Ystävyyskunnat==='''
* [[Juankoski]] ([[Suomi]]), vuodesta 1990
* [[Tuusniemi]] (Suomi), vuodesta 1990
Rivi 101 ⟶ 102:
 
==Tapahtumat==
Kintahankylässä (Kindasovo) pidetään kesäkuun 12. päivä Kintahankylän huumorin kesäjuhlat,<ref name="Suomalainen matkaopas"/> jotka perustuvat hölmöläiskansanperinteelle; Kintahankylä on Karjalan tasavallan kansanperinteen [[Hölmölä]].<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> Juhliin liittyy kansantansseja, kansanmusiikkia, perinneleikkejä, pilailua, hölmöläisnäytelmiä ja siellä lauletaan ''tsastushkoita'' eli riimitettyjä, yleensä kaksoismerkitykselläkaksimielisyyksillä tai sanaleikillä höystettyjä kansanlauluja.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
 
==Historia==
Prääsä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1650-luvulla. EnnenVenäjän keisarikunnassa ja 1920-lukualukvulle asti se oli osa [[Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)|Pyhäjärven kuntaa]]. Alue oli [[jatkosota|jatkosodassa]] [[Suomi|Suomen]] miehittämä 1941–441941–1944.
 
==Viitteet==