Ero sivun ”Monetaristinen taloustiede” versioiden välillä

1960-luvulla keynesiläiset ja monetaristit kiistelivät inflaation syistä ja vaikutuksesta työllisyyteen (ks. [[Phillipsin käyrä]]), rahan kysynnän korkojoustosta ja siitä, "onko finanssipolitiikalla toivottua vaikutusta kokonaiskysyntään". Kiista "ratkesi empiiristen tosiasioiden avulla - - monetaristien voittoon. - - keynesiläisten usko rahapolitiikan ylivertaiseen kykyyn hoitaa työttömyysongelma on kuollut - - Optimistikaan ei enää luota keynesiläiseen ajatukseen kysynnän aktiivisesta hienosäädöstä", kertoo [[Helsingin yliopisto]]n kansantaloustieteen professori [[Vesa Kanniainen]].<ref>[http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/787/647] Tieteessä tapahtuu 8/2008, [[Vesa Kanniainen]]</ref>. Toisaalta on huomattava, että monetaristien lausunnoista huolimatta monetarismin ja keynesiläisyyden välinen kiista jatkuu edelleen, ja esimerkiksi monetarististen valtioiden jatkuva korkea työttömyys ja taloudellinen eriarvoisuus tukevat juuri keynesiläisessä taloustieteessä esiin tuotuja argumentteja. Monetaristien vastaus tähän seikkaan on, että työttömien tulisi vastata tilanteeseen laskemalla työnsä hintaa, jolloin monetaristinen teoria toimisi tältä osin. Tämä seikka on myös peruste monetaristien esittämälle vaatimukselle rajoittaa työvoiman järjestäytymistä.{{Lähde|4. kesäkuuta 2011}}