Ero sivun ”Päämajakoulu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
HAP (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Koululla on historian saatossa ollut useita nimiä. Alkuaan käytettiin yksikertaisesti nimeä ''Mikkelin kansakoulu'', kun muita vastaavia kouluja [[Mikkeli]]n kaupungissa ei ollut. [[Kansakoulu]]jen lisääntyessä Mikkelissäkin, nimeksi vakiintui ''Keskuskansakoulu''.
[[Peruskoulu]]järjestelmän tultua nimeksi tuli ''Keskuskoulu'' tai sen aikaisen byrokratian muovaama nimihirviö: ''Mikkelin peruskoulun Keskuskoulun ala-aste''. Vuonna [[1992]] nimi muutettiin kunnioittamaan talossa sodan aikana työskennelleitä [[veteraani|veteraaneja]] ja muistuttamaan kaikkia talon merkityksestä Suomen historiassa ja itsenäisyydessä. Tuolloin nimi muuttui valtuuston päätöksellä ''Päämajakouluksi''.
'''Rakennukset'''
Rivi 15:
'''Koulun johtajat / rehtorit'''
Koulunjohtaja ''[[Kaarlo Lehtonen]]'' (1921 - 1924) (sitä ennen poikaluokkien johtajana 1882 - 1921)
Koulunjohtaja ''[[Johan Hämäläinen]]'' (1924 - 1939)
Koulunjohtaja ''[[Aarne Jartti]]'' (1939 - 1962)
Koulunjohtaja ''[[Oiva Seppälä]]'' (1962 - 1972)
Rehtori ''[[Lauri Uotila]]'' (1972 - 1990)
Rehtori ''[[Hannu Pyykkönen]]'' (1990 - )
'''Muuta koulun historiasta'''
Mikkeli on ollut [[Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö|Suomen puolustusvoimien ylipäällikön]] päämajakaupunkina kaikissa itsenäisyytemme aikaisissa sodissa. [[
Kolmannen kerran Mikkeli toimi päämajan sijoituspaikkana uuden sodan, [[jatkosota | jatkosodan]] alkaessa kesällä [[1941]]. Nytkin sodan johto sijoittui nykyiseen Päämajakouluun, jossa se sijaitsi aivan sodan loppuun saakka. Koulukäyttöön koulu tuli vasta syksyllä [[1945]].
| |||