Ero sivun ”Tetraetyylilyijy” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vuo (keskustelu | muokkaukset) |
Vuo (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 20:
Tetraetyylilyijyn bensiinin oktaanilukua nostava vaikutus johtuu sen heikoista lyijy-hiili-sidoksista, jotka katkeavat moottorin korkeassa lämpötilassa. Hajoamisen tuloksena syntyy [[radikaali (kemia)|etyyliradikaaleja]], jotka palavat, sekä lyijyä ja lyijyoksidia. Palaminen on [[radikaalireaktio]], jota lyijy häiritsee, mikä estää bensiinin hallitsematonta syttymistä eli nostaa bensiinin [[oktaaniluku]]a. Tetraetyylilyijy siis haittaa palamista, mutta moottorin huipputehoa saadaan nostettua siksi, että bensiini puristetaan pienempään tilaan ilman itsesyttymistä, jolloin saadaan suurempi energiatiheys ja siten teho. Tetraetyylilyijy on vain sopivasti bensiiniin liukeneva lyijyn kantaja, varsinainen [[Nakutus|nakutuksenestoaine]] on itse lyijy.
Jotta tetraetyylilyijyn hajotessa vapautuva lyijypöly ei tukkinut ja täyttänyt moottorin [[sylinteri|sylintereitä]], lisättiin bensiiniin myös jotakin [[halogenointi|halogenoitua]] hiilivetyä, tavallisimmin [[1,2-dikloorietaani]]a tai [[1,2-dibromietaani]]a. Kun ne paloivat, niistä vapautunut [[kloori]] tai [[bromi]] yhtyi lyijyn kanssa helposti haihtuvaksi yhdisteeksi, [[lyijykloridi]]ksi tai [[lyijybromidi]]ksi, jotka poistuivat moottorista pakokaasun mukana. Nämä lyijy-yhdisteet ovat kuitenkin pahoja [[Hermomyrkky|hermo-]]
Tetraetyylilyijy myrkyttää nykyaikaisissa autoissa olevan [[katalysaattori]]n. Katalysaattorissa on [[katalyytti]]nä [[jalometalli|jalometalleja]], kuten [[platina]]a. [[Bromi]]a ja [[kloori]]a sisältävät lyijyn kertymisen estävät lisäaineet reagoivat paitsi lyijyn, myös katalyyttimetallin kanssa. Lyijy poistuu moottorista hienojakoisena lyijybromidi ja -kloridipölynä, joka tukkii katalysaattorin.
| |||