Ero sivun ”Ex tuarum” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään tänne myös Rodolfus-artikkelissa alkujaan ollut korjattava-malline, kun noista tanskalaisjutuista ei oikein ota selvää...
p kh
Rivi 1:
'''Ex tuarum''' -nimellä tunnetaan [[30. lokakuuta]] [[1209]] päivätty Suomea koskeva [[bulla]], jonka [[paavi]] [[Innocentius III]] lähetti [[Lund]]in arkkipiispa Andreas Sunenpojalle. Latinankielinen Ex tuarum on vanhimpia säilyneitä asiakirjoaasiakirjoja, joissa kerrotaan kirkon asemasta Suomessa.
 
Ex tuarumissa puhutaan kahdesta nimettömäksi jäävästä [[Suomen piispa]]sta, joista toisen mainitaan kuolleen lähetystyössä ja toisen nimittämiseen paavi myönsi luvan tämän aviottomasta syntyperästä huolimatta. On esitetty erilaisia tulkintoja siitä, olisivatko nämä piispat saattaneet olla [[Suomen piispainkronikka|Suomen piispainkronikassa]] mainitut [[Rodolphus]] ja [[Folkvinus]].<ref>{{Kansallisbiografia|id=261|tekijä=Ari-Pekka Palola|nimi=Rodolphus ja Folquinus|ajankohta=28.11.2000}}</ref>
 
{{korjattava|Artikkeli on osittain lähteistetty, mutta jää silti epäselväksi, onko väite ensimmäisen piispan tanskalaisesta alkuperästä artikkelin muokkaajan omaa tutkimusta vai julkaistu teoria}}
 
Asiakirjassa todetaan, että että "''muuan maan, jonka nimi on Suomi, on äskettäin muutamien ylhäisten huolenpidon avulla kääntynyt kristinuskoon, jossa se kuten Jeesus-poikanen varttuu viisaudessa ja iässä''"<ref>''Suomen varhaiskeskiajan lähteitä'', Historian aitta XXI, 1989, s.32</ref>. TälläTämä "ylhäisten huolenpidollahuolenpito" onsaattoi historiantutkimuksessa ymmärrettytarkoittaa tanskalaisten ns. Sunenpoikien vuonna 1202 Suomeen suuntautunutta sotaretkeä. Tanskalaisten Ry-annaalien tanskannos 1300-luvulta kertoo miten "Piispa Andreas ja hänen veljensä veivät sotajoukon Suomeen"<ref>Erik Kroman: ''Danmarks middellalderlige annaler'', 1980, s.199; J.W.Ruuth: ''Tanskan keskiaikaisten kronikkojen mainitsemista tanskalaisten retkistä Suomeen vuosina 1191 ja 1202''. Suomalainen tiedeakatemia, Esitelmät ja pöytäkirjat 1910</ref>.
 
Bullassa kerrotaan edelleen "''maan piispan, sen jälkeen kun hän oli siellä levittänyt katolista uskoa, laillisesti päättäneen päivänsä ja että hänet oli kutsuttu vastaanottamaan taivaallista voittopalkintoa''". Samoin todetaan, että "''uuden istutuksen ja sen seudun ihmisten uppiniskaisuuden ja myös epäsuotuisan ilmaston takia sinne valitun ei katsota olevan kunniapaikalla vaan marttyyriudella alttiina niin että tuskin kukaan haluaa sen istuimen haltijaksi, paitsi sellainen, joka jumalansanan sytyttämänä haluaa kestää kidutuksia''".