Ero sivun ”Elisabet Vaasa” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Käännös en- ja se-wikeistä.
(ei mitään eroa)

Versio 25. toukokuuta 2011 kello 11.30

Ruotsin prinsessa Elisabet Vaasa (maaliskuu 154919. marraskuuta 1597) oli Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan ja kuningatar Margareetan tytär.

Mecklenburgin Elisabet, syntyään Ruotsin prinsessa. Teksti, joka väittää taulun esittävän Kaarina Maununtytärtä, on luultavasti lisätty myöhemmin.[1].

Elämä

Elisabet Vaasa oli yhdeksäs Kustaa Vaasan ja Margareeta Leijonhufvudin kymmenestä lapsesta. Hänen veljensä Juhana III ja Kaarle IX toimivat vuoroillaan Ruotsin kuninkaina, kuten myös hänen velipuolensa Eerik XIV. Prinsessa sai hyvän kasvatuksen ja oli erittäin musikaalinen. Päinvastoin kuin vanhempaa sisartaan Sofia Vaasaa, Elisabetia on kuvailtu tasaiseksi ja onnelliseksi ihmiseksi. Häntä pidettiin eräänä Euroopan "täydellisimmistä" prinsessoista, ja hän sai useita avioliittotarjouksia, muun muassa Toscanan suurherttualta Francesco I:ltä. Jo vuonna 1562 Elisabet kihlattiin Mecklenburgin herttua Kristoferin kanssa, mutta tämän jouduttua pitkäksi aikaa puolalaisten vangiksi Elisabetin veli Juhana III purki kihlauksen. Elisabet sai avioliittotarjouksen Ranskan Henrik III:lta, mutta suunnitelma kariutui.

Elisabet piti omaa hoviaan Tukholmassa, eikä masentunut epäonnistuneesta avioliittosuunnitelmasta. Hän vastasi veljiensä aviottomien lasten kasvatuksesta. Vuonna 1577 Mecklenburgin herttua vapautui vankeudestaan ja esitti Elisabetille uuden kosinnan. Ilmenneiden ongelmien johdosta häitä vietettiin vasta 7. toukokuuta 1581, jolloin Elisabet oli 32-vuotias. Pariskunta asettui asumaan Mecklenburgiin.

Avioliitosta syntyi tytär, Margareta Elisabet. Herttua kuoli maaliskuussa 1592 ja Elisabet palasi Ruotsiin. Vuonna 1594 hän sai asuttavakseen Norrköpingshusin kartanon veljeltään Kaarle IX:ltä.

Elisabet kuoli 48 vuoden iässä. Hänet on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon.

Lähteet

  • Otfried Czaika, Elisabet Vasa - En kvinna på 1500-talet och hennes böcker, Föreningen BIBLIS/Kungl. biblioteket 2009 (= Acta Bibliothecae Regiae Stockholmiensis 78)