Ero sivun ”Saksan–Ranskan sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Jaa, tähän taitaakin kuulua pitempi viiva. |
p fix +järj. |
||
Rivi 1:
[[Image:Franco-Prussian War - Bazelles, France.jpg|thumb|280px|Bazeilles'n taistelu 1. syyskuuta 1870]]
[[Kuva:Defence-of-Paris.png|thumb|250px|Napoleon III antautui, mutta pariisilaiset eivät luovuttaneet. Opiskelijat lähdössä miehittämään puolustusasemia.]]▼
'''Saksan–Ranskan sota''' (
[[Ranska]] aloitti sodan tarkoituksenaan laajentaa alueitaan [[Belgia]]an, [[Luxemburg]]iin ja [[Saksa]]n länsiosiin.
▲'''Saksan–Ranskan sota''' (tunnetaan myös nimellä '''Ranskan–Preussin sota''') ([[19. heinäkuuta]] [[1870]] – [[10. toukokuuta]] [[1871]]) käytiin [[Ranska]]n keisarikunnan ja [[Preussi]]n johtaman [[Pohjois-Saksan liitto|Pohjois-Saksan liiton]] välillä. Pohjoissaksalaisten lisäksi liittoumassa olivat mukana myös eteläsaksalaiset valtiot [[Baden]], [[Baijeri]] ja [[Württemberg]].
▲[[Ranska]] aloitti sodan tarkoituksenaan laajentaa alueitaan [[Belgia]]an, [[Luxemburg]]iin ja [[Saksa]]n länsiosiin. [[Preussi]]n pääministeri [[Otto von Bismarck]] oli aiemmin provosoinut Ranskaa voimakkaasti, koska hän uskoi Ranskan aloittaman sodan avulla pystyvänsä toteuttamaan monien saksalaisten haaveet yhtenäisestä, Preussin johtamasta Saksan kansallisvaltiosta.
Sodan ratkaisutaistelu käytiin [[Sedanin taistelu|Sedanissa]] 1. syyskuuta 1870. Preussilaiset voittivat taistelun, ja Ranskan keisari [[Napoleon III]] joutui vangiksi. Keisarin kukistumisen jälkeen julistettu [[Ranskan kolmas tasavalta]] päätti kuitenkin jatkaa taistelua, ja [[Pariisi]] antautui vasta neljä kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen tammikuussa [[1871]]. Preussin ja sen liittolaisten voitto johti [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] perustamiseen [[Versailles]]'ssa [[18. tammikuuta]] [[1871]].
Ranskassa tappio johti sisäpoliittiseen mullistukseen. Sodan hävinnyt keisari [[Napoleon III]] luopui kruunustaan ja pakeni maasta, jolloin monarkia Ranskassa lopullisesti kukistui. Sodan jälkimainingeissa maaliskuussa [[1871]] nuorta
▲[[Kuva:Defence-of-Paris.png|thumb|250px|Napoleon III antautui, mutta pariisilaiset eivät luovuttaneet. Opiskelijat lähdössä miehittämään puolustusasemia.]]
▲Ranskassa tappio johti sisäpoliittiseen mullistukseen. Sodan hävinnyt keisari [[Napoleon III]] luopui kruunustaan ja pakeni maasta, jolloin monarkia Ranskassa lopullisesti kukistui. Sodan jälkimainingeissa maaliskuussa [[1871]] nuorta [[Ranskan kolmas tasavalta|kolmatta tasavaltaa]] vastustamaan noussut kapinaliike, [[Pariisin kommuuni]], on lyhytikäisyydestään ja kaoottisuudestaan huolimatta toiminut yhtenä esikuvana myöhemmille [[kommunisti]]vallankumouksellisille.
Sotilaallisessa mielessä sota osoitti armeijan yleisesikunnan tarpeellisuuden ja keskitetyn sodanjohdon tehokkuuden yhdistettynä [[rautatie|rautateiden]] ja [[lennätin|lennättimen]] luomiin hyviin yhteyksiin.
==Frankfurtin rauha==
Välirauha sodan osapuolten välillä solmittiin
{{Commonscat|Franco-Prussian War}}
| |||