Ero sivun ”Korean Airin lento 007” versioiden välillä

Kylmän sodan jännitteiden takia tapahtuman kulusta ei ollut välitöntä tarkkaa tietoa. Kuusi tuntia alasampumisen jälkeen Etelä-Korean hallitus ilmoitti, että Korean Airin lento 007 oli lentoasemalla Neuvostoliitossa, mutta kaikki matkustajat ja miehistönjäsenet olivat kunnossa. [[Yhdysvaltain ulkoministeri]] [[George P. Shultz]] piti lehdistötilaisuuden välikohtauksesta 1. syyskuuta. Juri Andropovin hallinto ei halunnut tunnustaa Korean Airin lennon 007 alasampumista, vaan yritti salata välikohtauksen. Kaksitoista tuntia alasampumisen jälkeen [[Itar-Tass]] väitti neuvostoliittolaisten hävittäjien kohdanneen tunnistamattoman lentokoneen, joka rikkoi Neuvostoliiton ilmatilaa Sahalinilla. Totuus Korean Airin lennon 007 kohtalosta varmistui 2. syyskuuta. 5. syyskuuta presidentti Reagan tuomitsi Korean Airin lennon 007 alasampumisen televisiopuheessa, jossa hän nimitti tapausta "[[rikos ihmisyyttä vastaan|rikokseksi ihmisyyttä vastaan]]" ja "epäinhimilliseksi raakalaismaisuudeksi".<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Address to the Nation on the Soviet Attack on a Korean Civilian Airliner | Osoite = http://www.reagan.utexas.edu/archives/speeches/1983/90583a.htm | Ajankohta = 5.9.1983 | Julkaisija = Ronald Reagan Presidential Library | Viitattu = 23.5.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Reagan syytti turmasta Neuvostoliiton johdon välinpitämättömyyttä inhimillisestä kärsimyksestä. 6. syyskuuta Yhdysvaltain YK-lähettiläs [[Jeane Kirkpatrick]] antoi [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]lle selvityksen välikohtauksesta. Samana päivänä Neuvostoliitto tunnusti ensimmäisen kerran Korean Airin lennon 007 alasampumisen. 8. syyskuuta Shultz tapasi Neuvostoliiton ulkoministeri [[Andrei Gromyko]]n [[Madrid]]issa, mutta Gromyko ei vastannut Yhdysvaltain kysymyksiin välikohtauksesta. 12. syyskuuta Neuvostoliiton [[veto-oikeus]] esti turvallisuusneuvoston päätöslauselman, jossa tuomittiin matkustajakoneen alasampuminen.

Kahdeksan vuorokautta Korean Airin lennon 007 alasampumisen jälkeen Neuvostoliiton armeijan komentaja marsalkka [[Nikolai Ogarkov]] kiisti Neuvostoliiton tietävän matkustajakoneen hylynonnettomuuspaikan sijainninsijaintia. Todellisuudessa Neuvostoliitto oli kuitenkin määrännyt etsinnänetsinnät vain puoli tuntia alasampumisen jälkeen. HelikopteritNeuvostoliiton helikopterit ja sotalaivat lähetettiin Moneronin saaren vesille. Etelä-Korea laittoi Yhdysvallat ja Japanin etsimään Koreanmatkustajakoneen Airinhylkyä lennonja 007ihmisten jäännöksiäruumiita. Neuvostoliitto yritti häiritä Yhdysvaltain, Etelä-Korean ja Japanin laivojen toimintaa. Neuvostoliittolaiset syyllistyivät muun muassa tutkimuslaitteiston vahingoittamiseen, väärien signaalien lähettämiseen, sotalaivojen laittamiseen törmäyskurssille muita aluksia päin ja pommittajien lennättämiseen onnettomuuspaikalla. Neuvostoliiton sukeltajat eivät havainneet ruumiita merenpohjasta, mutta 9. syyskuuta aallot huuhtoivat Hokkaidōn rannalle kolmetoista kappaletta ihmisen ruumiinosia. 26. syyskuuta KGB:n kenraalimajuri A. I. Romanenko luovutti yhdysvaltalaisille ja japanilaisille matkustajien kenkiä, joiden neuvostoliittolaiset väittivät kelluneen vedessä ja lojuneen rannalla Sahalinin ja Moneronin saarilla. Muissa etsinnöissä löytyi muun muassa kirjoja, käsilaukkuja ja vaatteita. Matkustajakone oli hajonnut pudotuksessa kappaleiksi, mutta sukeltajat löysivät istuinpaikkoja ja rungon metallinpalasia.