Ero sivun ”Dyyni” versioiden välillä

Mikäli tuulen tiellä on jokin este, tuulen kuljettama hiekka alkaa kasautua siihen, koska hidastunut tuuli ei kykene kuljettaa hiekkaa estettä pidemmälle. Kasautunut hiekka on yhä suurempi este tuulelle, ja näin hiekka jatkaa kasautumistaan. Alussa syntyy vain pieni hiekkakumpare, ''nebkha''<ref name="Haggett_Hakanen_1998_89">''Pohjois-Afrikka'', Peter Haggett (päätoimittaja), Suom kääntäjä ja toimittaja Timo Hakanen, Sarja ''Maailma tänään'' nide 16, Tieteen kuvalehden kirjasto, Bonniers Kööpenhamina 1998, ISBN 87-427-0810-9, Alkuperäisteos ''North Africa'', Andromeda Oxford 1994, s. 89</ref>. <ref name="Utu1">[http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/kurssit/MAAN6151_Geomorfologia/luento_8.pdf Turun Yliopisto] Geomorfologia luento 8.</ref> joka jatkaa kasvuaan dyyniksi. Alussa tuulen puoleinen ja suojan puoleine rinne ovat yhtä jyrkkiä, mutta kun tuuli siirtää hiekkaa tuulen puolelta suojan puolelle, se luo sinne jyrkän rinteen. Monesti dyynit ovat kvartsihiekkaa, koska se on kovaa,ja säilyy pitkään pölyyntymättä, mutta myös muita mineraaleja esiintyy.

 

 

Myös tuulen kuljettamasta lumesta muodostuu dyynejä, ''sastrugeja''. Dyynejä esiintyy yleensä [[hiekka-aavikko|hiekka-aavikoilla]] eli hiekkamerissä, ''ergeissä''. Joillain rannikkoalueilla, kuten Suomessa [[Kalajoki|Kalajoella]] ja [[Yyteri]]ssä on hiekkadyynejä. Arktisten alueiden lähiseuduilla kuten Suomessa Enontekiöllä esiintyy jääkauden loppuvaiheen aikaisia dyynejä, jotka voivat olla vieläkin aktiivisia.