Wikipedia

Ero sivun ”Hidatsat” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Kuvaboxi, johdannon tiivistys ja kappaleen siirto.
Rivi 1:
{{Kansa
[[kuva:Moennitarri warrior in the costume of the dog danse.jpg|thumb|250px|Hidatsasoturin villi tanssi. (Maalaus [[Karl Bodmer]])]]▼
| nimi = Hidatsat
'''Hidatsat''' ovat [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]ssa asuva intiaaniheimo, jonka arvellaan asuneen noin 400 vuotta [[Pohjois-Dakota]]n alueella. Hidatsat olivat sekä [[maanviljelijä|maanviljelijöitä]] että metsästäjiä, ja puhuivat [[sioux]]ien murteita. Sekä [[ranska]]laiset ja [[englanti]]laiset kutsuivat hidatsoja ''gros ventreiksi'' (isomahat), ja sekoittivat heidät [[Algonkin-kielet|Algonkin-kieliryhmän]] [[Gros ventresit|atsina-heimoon]], joka asusti [[Montana]]ssa ja joita kutsuttiin samalla nimellä. Sekaannuksen aiheutti tasankojen merkkikieli, jossa kummankin heimon nimi ilmaistiin lähes samanlaisella käsimerkillä. <ref name="Henriksson 100"> Henriksson s. 100.</ref> Läpi 1700-luvun ja osin seuraavallakin vuosisadalla hidatsat tunnettiin myös ''minnetaree''-intiaaneina. Nimi oli Pohjois-Dakotan ensimmäisten asukkaiden [[mandanit|mandan]]ien antama ja tarkoitti "joen yli tulleita".<ref name="Bowers 15"> Bowers s. 15.</ref> Hidatsojen määrän on uskottu 1600-luvulla olleen noin 3&nbsp;000 henkeä, mutta esihistoriallisen kauden aikana heitä on ollut paljon enemmän.<ref name="Four">{{verkkoviite|Osoite=http://www.fourdir.com/hisdatsa.htm|Nimeke=Hidatsa (Minnetares, Gros Ventre)|Julkaisu=Fourdir.com|Viitattu=13.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref> ▼
| lippu =
| lipun leveys =
| lipun selite =
▲| kuvat = [[kuva:Moennitarri warrior in the costume of the dog danse.jpg|thumb|250px|Hidatsasoturin villi tanssi. (Maalaus [[Karl Bodmer]])220px]]
| kuvien selite = '''Hidatsojen koirasoturin tanssi'''
| kokonaismäärä = 1200 (1996)
| alue1 = [[kuva:Flag_of_North_Dakota.svg|22px]] [[Pohjois-Dakota]]
| määrä1 =
| viite1 =
| alue2 =
| määrä2 =
| viite2 =
| alue3 =
| määrä3 =
| viite3 =
| kielet = [[englannin kieli|englanti]], hidatsa
| uskonnot = [[kristinusko]] ja intiaaniuskonnot
| sukulaiskansat =
| huomautukset =
}}
 
▲'''Hidatsat''' ovat [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]ssa asuva intiaaniheimo, jonka arvellaan asuneen noin 400 vuotta [[Pohjois-Dakota]]n alueella. Hidatsat olivat sekä [[maanviljelijä|maanviljelijöitä]] että metsästäjiä, ja puhuivat [[sioux]]ien murteita. Sekä [[ranskaRanska]]laiset ja [[englanti]]laiset kutsuivat hidatsoja ''gros ventreiksi'' (isomahat), ja sekoittivat heidät [[Montana]]ssa asuvaan [[Algonkin-kielet|Algonkin-kieliryhmän]] [[Gros ventresit|atsina-heimoon]], joka asusti [[Montana]]ssa ja joitajosta kutsuttiinkäytettiin samallasamaa nimellänimeä. Sekaannuksen aiheutti tasankojen merkkikieli, jossa kummankin heimon nimi ilmaistiin lähes samanlaisella käsimerkillä. <ref name="Henriksson 100"> Henriksson s. 100.</ref> Läpi 1700-luvun ja osin seuraavallakin vuosisadalla hidatsat tunnettiin myös ''minnetaree''-intiaaneina. Nimi oli Pohjois-Dakotan ensimmäisten asukkaiden [[mandanit|mandan]]ien antama ja tarkoitti "joen yli tulleita".<ref name="Bowers 15"> Bowers s. 15.</ref> Hidatsojen määrän on uskottu 1600-luvulla olleen noin 3&nbsp;000 henkeä, mutta esihistoriallisen kauden aikana heitä on ollut paljon enemmän.<ref name="Four">{{verkkoviite|Osoite=http://www.fourdir.com/hisdatsa.htm|Nimeke=Hidatsa (Minnetares, Gros Ventre)|Julkaisu=Fourdir.com|Viitattu=13.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
Vuonna [[1837Eurooppalainen|Eurooppalaisten]], kunsiirtolaisten mukana tullut [[eurooppalainen|eurooppalaistenisorokko]] siirtolaisten mukanaan tuomat sairausepidemiat hävittiväthävitti enimmän osan kolmen minnetareehidatsa- kylän asukkaista KniveKnife-joen rannoilla, muuttui heidän nimensä hidatsoiksi1837. Nimi tuliEloonjääneet suurimmanyhdistivät kylänvoimansa mukaan, jonnesaman kuolettavista taudeistakulkutaudin hengissäkokeneiden selvinneetmandanien kerääntyivät ottamaan vastaan epävarmaa tulevaisuuttakanssa. HeihinMyöhemmin yhdistyi ensinmyös noin 140 [[isorokko|isorokosta]] selvinnyttä mandania,sotien ja sairauksien myöhemmin sotien ja tautien heikentämät [[arikarat]] liittyivät heihin. Yhdessä tämä kolmen heimon muodostama vähälukuinen joukko taisteli siouxeja vastaan 1800-luvun loppupuolellevuosikymmenien astiajan kunnes joutui turvautumaan [[Yhdysvallat |Yhdysvaltain]] tarjoamaan apuun.<ref name="Virrankoski 177"> Virrankoski s. 177.</ref>
 
1800-luvun puolivälistä alkaen hidatsat, mandanit ja arikarat ovat asuneet Fort Bertholdin reservaatiossa Pohjois-Dakotassa, ja heidät tunnetaan MHA-kansakuntana.<ref name="MHA">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mhanation.com/main/history.html|Nimeke=History of MHA-Nation|Julkaisu=Mhanation.com|Viitattu=16.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
== Historia==
=== Varhaishistoria ===
Rivi 10 ⟶ 34:
=== Dakotan kauppakeskukset ===
[[kuva:The travellers meeting with Minatarre indians 0026v.jpg|thumb|270px| Hidatsat ja valkoiset kauppiaat]]
Eurooppalaiset kauppiaat liikkuivat vesiteitse 1700-luvun alkupuolella [[Suuret järvet|Suurten järvien]] lännenpuoleisille alueille laajentaakseen kauppaverkostoaan. Ranskalainen tutkimusmatkaaja [[Pierre La Vérendrye]] saapui [[Kanada]]sta [[Missouri (joki)|Missouri-jokea]] pitkin retkikuntineen nykyiseen Pohjois-Dakotaan ensi kerran vuonna [[1738]]. Täällä hän vieraili hidatsojen ja [[mandanit|mandanien]] kylissä, joissa ostettiin ja myytiin kaikkea, jota siihen aikaan pidettiin tärkeänä. Vuoteen [[1750]] mennessä moni eri intiaanikansa oli asuttanut Pohjois-Dakotan. Sen keskiosaa hallitsivat hidatsa- ja mandankylät. Pohjoisilla alueilla asustivat [[cree]]t ja [[assiniboinet]]. Itärajalla majailivat yanktonai-siouxit ja [[cheyennet]]. Läntisillä rajoilla pitivät kyliään crowt. Etelässä olivat arikarat vallanneet laajoja alueita. <ref name="Indian">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.telusplanet.net/public/dgarneau/indian17.htm |Nimeke=Indian History 1700-1999|Viitattu=10-4.2008|Kieli={{en}}}}</ref>
 
Eurooppalaiset kauppiaat liikkuivat vesiteitse 1700-luvun alkupuolella [[Suuret järvet|Suurten järvien]] lännenpuoleisille alueille laajentaakseen kauppaverkostoaan. Ranskalainen tutkimusmatkaaja [[Pierre La Vérendrye]] saapui [[Kanada]]sta [[Missouri (joki)|Missouri-jokea]] pitkin retkikuntineen nykyiseen Pohjois-Dakotaan ensi kerran vuonna [[1738]]. Täällä hän vieraili hidatsojen ja [[mandanit|mandanien]] kylissä, joissa ostettiin ja myytiin kaikkea, jota siihen aikaan pidettiin tärkeänä. Pohjois-Dakotan hidatsaHidatsa-, mandan- ja arikarakylistä muotoutui oman aikakautensa [[kauppakeskus|kauppakeskuksia]]. Metsästäjien tuomat biisoninnahkaiset viitat ja parkittu nahka vaihtuivat maanviljelijöiden tuotteisiin, joista eräs oli hidatsojen itseviljelemä [[tupakka]]. Kaukaisiakin heimoja vaelsi kaupantekoon. 1750-luvulla [[hevonen|hevoset]] nousivat suureksi myyntivaltiksi. Niitä välittyi paljon lounaasta ja lännestä, sillä varsinkin [[kiowat]] ja [[shoshonit]] olivat erikoistuneet hevosten myyntiin. Myös eurooppalaiset tehdastuotteet, kuten [[musketti|musketit]], myöhemmin [[kivääri]]t ja [[veitsi|veitset]], olivat kysyttyä tavaraa. Eurooppalaisilta kauppiailta vaihdossa saadut vaatteet ja intiaaninaisia kiinnostavat halvat helyt olivat osa monipuolista tarjontaa.
 
Nopeasti laajeneva kauppaverkosto toi mukanaan myös kulttuurivaikutteita eri suunnilta. Pohjoisten tasankojen seremonioihin yhdistyi osia alempaa [[Mississippi]]ltä kulkeutuneesta taiteesta, [[kosmologia]]sta ja [[rituaali|rituaaleista]]. Erikielisten kansojen kaupankäynnin helpottamiseksi kehitettiin erityinen tasankojen merkkikieli. Yhdysvaltalainen kauppias Charles McKenzie oli vuonna [[1805]] nähnyt miten lähes 2000 crow-intiaania oli tullut kaupantekoon hidatsakylään, ja pystyttänyt viikoiksi lähialueelle satoja [[tiipii]]-telttoja.<ref name="Taylor 70"> Taylor s. 70.</ref>
Rivi 25 ⟶ 49:
==Nykyaika==
 
Hidatsat, arikarat ja mandanit asuvat edelleen vanhoilla alueillaan keskisessä Pohjois-Dakotassa Fort Bertholdissa. Heidät tunnetaan MHA-nationina.nationin Niminimellä, joka on tuleelyhenne heidän heimonimensäheimonimiensä alkukirjaimista. Reservaation koko maa-alue käsittää 4&nbsp;000 [[neliökilometri]]ä, joista puolet on yksityisessä intiaaniomistuksessa. Missouri-joki virtaa alueen poikki ja jakaa sen kolmeen erilliseen osaan. Pohjoiset ja itäiset alueet ovat hedelmällistä viljelysmaata, lännestä ja etelästä taas löytyy enimmäkseen ruohoaavikkoa. Kaikkiaan näitä kolmen heimon jälkeläisiä asuu seudulla yli 8000 henkeä. Omaa kulttuuria elvytetään ja jokaisen heimon kieltä opetetaan heidän kouluissaan. Sääolosuhteet ovat talvisin kylmät ja kesäisin kuumat. [[Tornado]]t,[[ukkosmyrsky]]t, [[raesade|raesateet]] ja monet muut [[ilmasto]]nilmaston ilmiöt ovat tulleet tutuiksi reservaation asukkaille. Vaikka hidatsan kielen puhujien määrä putosi tasaisesti 1900-luvulla, niin löytyy nykyisellä vuosituhannella yhä hidatsa-sukuja, jotka käyttävät omaa kieltään kaikissa kommuuninsa sosiaalisissa tapahtumissa ja uskonnollisissa tilaisuuksissa.<ref name="Sturtevant 113"> Sturtevant s. 113.</ref> Vuoden 2000 väestönlaskennan yhteydessä saatiin hidatsan kieltä puhuvien määräksi 508. <ref name="Hidatsa Language">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mla.org/map_data_results&mode=lang_tops&SRVY_YEAR=2000&lang_id=905|Nimeke=Hidatsa Language|Julkaisu=Mla.org|Viitattu=16.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
==Kulttuuri==
 
===Kylät ja elinkeinot===
[[kuva:Catlin Hidatsa village.jpg|thumb|right|280px|Big Hidatsa tarjosi hyvät puitteet monenmoisille asioille. Se toimi kauppakeskuksena, suojapaikkana siouxeja vastaan ja sen rantamilla harrastettiin uimista.]]
Hidatsat asuivat maamajoissa, jotka he olivat omineet mandanien kulttuurista.<ref name="Santoro 157"> Santoro s. 157.</ref> Paaluvarustetut kylät olivat suuria, ja niiden määrä oli varhaisten eurooppalaisten mukaan 9. Vuonna 1782 pohjoisia tasankoja koetelleen isorokon jälkeen kylien määrä väheni ja seuraavan vuosisadan alussa on mainittu vain kolme hidatsojen kylää. Näistä suurin ja pohjoisin ''Big Hidatsa'' oli perustettu noin 1740 ja käsitti 100 maamajaa ja yli tuhat asukasta. Pienemmät kylät olivat ''amatiha'' ja ''amahami''.<ref name="Hidatsa Indians">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.accessgenealogy.com/native/tribes/siouan/hidatsahist.htm|Nimeke= Hidatsa Indian Tribe History|Julkaisu=Accessgenealogy.com|Viitattu=15.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> <ref name="Big">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nps.gov/nr/travel/lewisandclark/big.htm|Nimeke=Big Hidatsa Site|Julkaisu=Nps.gov|Viitattu=14.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Kylistä löytyi myös eräänlainen telttasauna, jossa saunomisen jälkeen vilvoiteltiin menemällä uimaan.<ref name="Virrankoski 179"> Virrankoski s. 179.</ref>
 
Hidatsojen talous perustui runsaan maissintuotannon lisäksi moniin puutarhatuotteisiin ja kausiluonteiseen biisoninmetsästykseen. Naiset pitivät huolta maataloudesta työkaluinaan puusta ja biisoninluista tehdyt kuokat ja haravat.<ref name="Hidatsa"/> lukuunottamatta tupakanviljelyä, josta huolehtivat vanhat miehet.<ref name=Lowie 26"> Lowie s. 26.</ref> Naiset eivät yksinomaan pitäneet hengissä heimoaan, vaan tuottivat viljelyksillään myös suuret ylijäämät, jotka hyödynnettiin kaupankäynnissä. Metsästys oli miehinen tapahtuma, jonka jälkivalmistelut kuitenkin suoritettiin naisten voimin. He käsittelivät ja leikkasivat lihat ja huolehtivat siitä, että kaikki osat saaliista käytettiin tarkkaan.<ref name="Hidatsa"/>
Rivi 36 ⟶ 60:
 
[[kuva:Scalp dance of the Minatarres 0060v.jpg|thumb|300px|Hidatsain suuri skalppitanssijuhla [[Karl Bodmer]]in näkemyksenä]]
Mandanien naapuriksi muuttaminen sai aikaan hidatsojen oman alkuperäisen [[kulttuuri]]n asteittaisen katoamisen.<ref name="Santoro 157"> Santoto s. 157.</ref> Tärkein mandaneilta omittu seremonia oli [[aurinkotanssi]], joka hidatsojen versiona tunnettiin nimellä ''Naxpike''.<ref name="Sturtevant 336"> Sturtevant s. 136.</ref> Osa seremoniasta koostui kärsimysten eri muodoista. Tapahtuma sisälsi myös Suuren linnun sadetanssin sekä naisten esittämän biisonien kutsuksi nimetyn tanssi, jonka tarkoituksena oli houkutella biisonin kylän läheisyyteen.<ref name="Religion">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.everyculture.com/North-America/Hidatsa-Religion-and-Expressive-Culture.html|Nimeke=Hidatsa Religion and Expressive Culture|Viitattu=14.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref> <ref name="Hidatsa Indians"/>
===Seurat ja sosiaalinen arvostus===
Hidatsojen sosiaaliset seurat jakaantuivat ikäluokkien mukaan. Kun poika tuli tiettyyn ikään hänelle ostettiin junioreitten seuran jäsenyys, joka takasi oikeuden laulaa seuran lauluja ja ottaa osaa seremonioihin. Jäsenyytensä myyneet ostivat itselleen paikan seuraavan ikäluokan seuraan.<ref name="Hook 21"> Hook s. 21.</ref> Arvoasteikossa korkeimmalla olivat vanhat miehet, jotka olivat yltäneet ylimpään seuraan ja täyttäneet kaikki heimonsa sosiaaliset ja seremonialliset odotukset.<ref name="Sosio"/>
Rivi 57 ⟶ 81:
*Yenne, Bill ''Encyclopedia North American Indian Tribes'', Bison Book, 1986. ISBN 0-600-50266-X
==Viitteet==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
 
[[Luokka:Yhdysvaltain alkuperäiskansat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hidatsat”