Ero sivun ”Preeria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ms:Prairie |
|||
Rivi 36:
Tavallisimmin preeria ei ole altis maaperän kulumiselle eli eroosiolle, koska siellä on runsas kasvillisuus. Mutta suhteellisen harvoin toistuvina pitkinä kuivuuskausina varsinkin kuivimmat preeria-alueet ovat uhanneet aavikoitua, koska ihmisen viljelemät kasvit eivät monestikaan kestä kuivuutta. Näin peltojen paikalle syntyi kuivalla 1930-luvulla pölyäviä alueita, ja kuivuneet viljakasvit eivät pysäyttäneet hiekan ja pölyn leviämistä.
== Preerian ja metsän raja, metsää preerian keskellä ==
Preeriam itärajalla on metsän ja arokasvillisuuden siirtymävyöhyke, jossa lehtimetsän
keskellä kasvaa avoimepaa puistomaista metsää, mikä kasvityyppi muuttuu lännemmäs mentäessä
yhä suurempia ruohoalueita sisältäväksi. Tätä lännempänä on metsäpreeria. Tätäkin idempänä varsinaisen preerian jokivarrella kasvoi preerian ollessa koskematon lehtimetsää<ref>Pentti Virrankoski 1994, Yhdysvaltain ja kanadan intiaanit, s 154</ref>.
==Preerian jako==
Preeria-alue jaetaan Yhdysvalloissa joskus 100 pituuspiirin mukaan lyhytruohoiseen preeriaan (engl. ''shortgrass prairie'') lännessä ja pitkäruohoiseen (engl. ''tallgrass prairie'') idässä.
===Pitkäheinäpreeria===
Rivi 57 ⟶ 65:
[[Kuva:More Badlands Plant Life.jpg|thumb|250px|right|Badlandsin luonnonpuiston preeriamaisemaa Yhdysvalloissa.]]
Lyhytheinäpreeriaa on suunnilleen [[Kalliovuoret|Kalliovuorten]] ja Nebraskan osavaltion välisellä pituusasteella. Lyhytheinäistä preeriaa kasvaa Coloradon ja Kansasin, ja Oklahoman, Texasin ja New Mexicon ylätasangoilla. Lyhytheinäpreerian ilmasto on mantereinen ja puolikuiva. Joet tuppaavat helposti kuivumaan<ref>Virrankoski 1994, s 154</ref>.
Lyhytheinäpreerialla kasvaa muun muassa puhveliruohoa ja ''[[Poaceae]]''-heimon ''Bouteloua''-ruohoa.
Esimerkiksi puhveliruoho sietää hyvin mm laidunnusta ja kuivuutta.
Lyhytheinäpreerialla sataa noin 260-640 mm/v eli vähemmän kuin pitkäheinäpreerialla, mutta kasvillisuuteen vaikuttaa siellä myös niukkaravinteisuus. Kesät ovat kuumempia ja talvet kylmempiä kuin pitkäheinäpreerialla<ref>http://www.blueplanetbiomes.org/grasslands.htm</ref>. Maannos on 100 pituusasteen itäpuolella lähinnä kastanjanruskea maannos eli ruskomaannos ja regosoli<ref><http://media-2.web.britannica.com/eb-media/57/23857-004.gif</ref>. Läntistä 600-1000 km:n levyistä lyhytheinäpreeriaa käytetään nykyään karjatalouteen.
| |||