Ero sivun ”Hidatsat” versioiden välillä

Kaupankäynnin ohella hidatsat joutuivat mukaan ympäristön moniin sotiin. Siouxien lisäksi pohjoisesta tulevat assiniboinet muodostivat selvästi erottuvan uhan. Sotien taustalta löytyi vanhojen riitojen ohella erimielisyydet metsästysmaista, jotka kärjistyivät välienselvittelyiksi silloin, kun eri heimojen ratsumiesten linjat leikkasivat toisiaan. Lukuisat kahakat sävyttivät metsästysretkiä vastustajien vaihtuessa. Hidatsat tunnettiin sotaisina ja joskus he lähettivät sotapartioitaan kauas länteen [[shoshonit|shoshoneita]] ja jopa [[mustajalat|mustajalkoja]] vastaan.<ref name="The Hidatsa">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.artsci.wustl.edu/~landc/2003/projects/projects2001/indianwomen/asimon.html|Nimeke= The Hidatsa Indians|Julkaisu=Artsci.wustl.edu|Viitattu=15.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Heidän on kerrottu vetäneen myös rauhalliset naapurinsa mandanit mukaan sotatoimiin.<ref name="Virrankoski 179"> Virrankoski s.179.</ref>

Kun [[tutkimusmatkailija]]t Lewis ja Clark vierailivat [[talvi|talvella]] [[1804]] - [[1805]] hidatsojen luona he tapasivat näitä kolmesta eri kylästä muutaman [[kilometri]]n päässä toisistaan.<ref name="Hidatsa Indians"/> Suurin kylistä oli nimeltään ''Big hidatsa'', josa majaili yli tuhat asukasta. Hidatsojen ylinpänä johtajana toimi Lewisin ja Clarkin vierailujen aikana LaBorgne- (One Eye) nimeä kantanut päällikkö, jonka alaisena oli 450 soturia. <ref name="Lewis">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nationalgeographic.com/lewisandclark/record_tribes_007_5_2.html|Nimeke= Big Hidatsa|Julkaisu=Nationalgeographic.com|Viitattu=12.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Yhdysvaltalaisiin vieraisiinsa hidatsat suhtautuivat ystävällisesti ja antoivat näiden tutustua kyliinsä. Vihamielisyydet monien tasankojen heimojen kanssa sen sijaan jatkuivat. Paikallaanpysyvä elämäntyyli, joka perustui kaupantekoon, toi hidatsoille runsaasti taloudellista vaurautta, mutta se altisti heidät myös vihollisten toistuville hyökkäyksille. Vuonna [[1834]] hidatsojen kaksi pienintä kylää poltettiin siouxien toimesta.<ref name="The Hidatsa"/>. Nämä tapahtumat saivat aikaan hidatsojen väestön hupenemisen, jota vauhditti vuoden 1837 isorokkoepidemia. Lyötyinä ja tautien runtelemina he vetäytyivät suojaan pääkyläänsä Big hidatsaan peläten isorokon leviämistä ja siouxien uusia hyökkäyksiä.

Vuonna [[1845]] hidatsat ja heihin liittyneet mandanien rippeet perustivat uuden kylän, joka sai nimekseen Like-a-fishhook.<ref name="Like">{{Verkkoviite|Osoite=http://fishhook.ndsu.edu/home/lfstory.php|Nimeke= Like-a-Fishhook|Julkaisu=Fishhook.ndsu.edu|Viitattu=13.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> He yrittivät vaalia vanhaa elämäntapaansa, mutta Euroeuro-amerikkalaisten elämäntyyli ja monet tuotteet syrjäyttivät nopeasti vanhat hidatsojen perinteet.[[1860-luku|1860-luvun]] alussa siouxien toistuvien hyökkäysten kohteina olleet arikarat muuttivat likeLike-a-fishhookiinFishhookiin liittyenja sensolmivat asukkaisiinhidatsojen ja solmien näidenmandanien kanssa kestävän liiton siouxeja vastaan. Myöhemmin paikka opittiinpaikasta tuntemaantuli Fort Beltholdin reservaationareservaatio.<ref name="Like"/>

Hidatsat, arikarat ja mandanit asuvat edelleen vanhoilla alueillaan keskisessä Pohjois-Dakotassa Fort Bertholdissa. Heidät tunnetaan MHA-nationina. Nimi tulee heidän heimonimensä alkukirjaimista. Reservaation koko maa-alue käsittää 4&nbsp;000 [[neliökilometri]]ä, joista puolet on yksityisessä intiaaniomistuksessa. Missouri-joki virtaa alueen poikki ja jakaa sen kolmeen erilliseen osaan. Pohjoiset ja itäiset alueet ovat hedelmällistä viljelysmaata, lännestä ja etelästä taas löytyy enimmäkseen ruohoaavikkoa. Kaikkiaan näitä kolmen heimon jälkeläisiä asuu seudulla yli 8000 henkeä. Omaa kulttuuria elvytetään ja jokaisen heimon kieltä opetetaan heidän kouluissaan. Sääolosuhteet ovat talvisin kylmät ja kesäisin kuumat. [[Tornado]]t,[[ukkosmyrsky]]t, [[raesade|raesateet]] ja monet muut [[ilmasto]]n ilmiöt ovat hyvintulleet tyypillisiätutuiksi reservaation asukkaille.

Hidatsojen talous perustui runsaan maissintuotannon lisäksi moniin puutarhatuotteisiin ja kausiluonteiseen biisoninmetsästykseen. Naiset pitivät huolta maataloudesta työkaluinaan puusta ja biisoninluista tehdyt kuokat ja haravat.<ref name="Hidatsa Indians"/> lukuunottamatta tupakanviljelyä, josta huolehtivat vanhat miehet.<ref name=Lowie 26"> Lowie s. 26.</ref> Naiset eivät yksinomaan pitäneet hengissä heimoaan, vaan tuottivat viljelyksillään myös suuret ylijäämät, jotka hyödynnettiin kaupankäynnissä. Metsästys oli miehinen tapahtuma, jonka jälkivalmistelut kuitenkin suoritettiin naisten voimin. He käsittelivät ja leikkasivat lihat ja huolehtivat siitä, että kaikki osat saaliista käytettiin tarkkaan.<ref name="Hidatsa Indians"/>

[[Kuva:Winter village of the Minatarres 0059v.jpg|thumb|Hidatsat pelaamassa hoop-and-polea talvisessa maisemassa. (Maalaus GeorgeKarl CatlinBodmer)]]

[[Taidemaalari]]t [[George Catlin]] ja [[Karl Bodmer]] tekivät useita maalauksia intiaanien katoavasta kulttuurista ja elintavoista. Kumpikin kierteli 1830-luvun aikana useiden heimojen parissa. Hidatsain ja mandanien kulttuuriin molemmat ehtivät tutustua tavallista peremmin ja heidän jäljiltään on säilynyt paljon taidetta Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista<ref name="Bodmer">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.wildlifeart.org/artists/artistDetails/index.php?aID=301|Nimeke=National Museum of Wildlife Art|Julkaisu=Wildlifearg.org|Viitattu=16.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref> <ref name="Catlin">{{Verkkoviite|Osoite=http://americanart.si.edu/catlin/highlights.html|Nimeke=Catlin Virtual Exhibition|Julkaisu=Americanart.si.edu|Viitattu=16.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>