Ero sivun ”Tyrisevä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kartta,koord,f |
+ |
||
Rivi 2:
'''Tyrisevä''' eli '''Uškovo''' ({{k-ru|Ушково}}) on [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] itäosassa [[Suomenlahti|Suomenlahden]] rannalla sijaitseva [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] [[Kurortin piiri]]in kuuluva [[Pietarin hallinnollinen jako|kunnallishallintoalue]] (taajama, ''posjolok''). Tyrisevän länsipuolella on [[Vammelsuu]]n (Serovon) taajama, itäpuolella [[Terijoki|Terijoen]] kaupunki. Ennen sotia Tyrisevä kuului Suomeen. Se oli vuodesta 1927 alkaen [[Terijoki|Terijoen kuntaan]] ja tätä ennen [[Uusikirkko|Uuteenkirkkoon]] kuulunut kylä.
Tyrisevän rantamaisemaa hallitsee pitkä hiekkaranta ja jyrkästi nouseva [[Litorinameri|Litorinameren]] rantapenger, joka kohoaa Tyrisevänharjuna jopa 40 m korkeuteen.<ref name=terijoki>Kari Koho: [http://www.terijoki.info/tyriseva.htm Tyrisevä] Terijoki.info -sivusto</ref> Alueen itäosassa penkerettä uuraa syvään Tyrisevänojan painanne.<ref name=terijoki/> Neuvostoliiton aikaan ja sen jälkeen
Tyrisevässä on [[Pietari–Viipuri-rata|Pietari–Viipuri-radan]] rautatieseisake (vuoteen 2008 Uškovon/Tyrisevän asema). Tyrisevässä radalta erkanee [[Liimatta–Tyrisevä-rata|rannikon läheinen sivurata]] [[Koivisto (Leningradin alue)|Koivisto]]on.
==Historia==
Tyrisevä oli osa [[Uusikirkko|Uudenkirkon pitäjää]] 1600-luvulta vuoteen 1927.
Vuoden 1643 ruotsalaisen kartan mukaan Tyrisevän kylän alueella oli vain yksi tila, joka vuosisadan jälkipuolella jakautui kahtia.<ref name=terijoki/>
===Elinkeinot===
Kalastus oli Tyrisevän tärkeä elinkeino halki vuosisatojen. [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] ja Suomen suuriruhtinaskunnan aikoina 1700-1800-luvuilla saalis vietiin ensi sijassa Pietariin, Suomen itsenäistyttyä Viipuriin. Talvipyynti oli tärkeää, pääkohteena ahven ja kuore. Kesällä saatiin myös kuhaa ja silakkaa.<ref name=terijoki/>
Maanviljelykselle olot eivät olleet kovin otolliset, mutta Suomen itsenäisyyden aikaan puutarhaviljely kukoisti Tyrisevällä, samoin [[mehiläishoito]] seudun kanervakankaiden ansiosta. Tyrisevän Bogdanov oli tuolloin itäisen Suomen suurin mehiläiskasvattaja. Tyrisevän kanervahunajaa vietiin muun muassa Englantiin.<ref name=terijoki/>
===Huvilakausi===
Venäläiskaudella, rautatieyhteyden valmistuttua Pietariin 1870, pietarilaiset rakennuttivat suuren määrän huviloita Tyrisevänharjulle. Samoin paikalliset rakensivat vuokramökkejä turisteille. Mainittavia suurhuviloita olivat mm. Peremontin linnamainen sementtihuvila torneineen, keisarillisen lastenlääkäri Ostragovskin suuri huvila sekä kreivi Scheretjeffin huvila, myöhempi Suomen rautatieläisten Lepokoti Harjula. Suurmaanomistaja oli pietarilainen valtioneuvos Orlovski, joka lopulta omisti puolet Tyrisevän kylän alueesta. Suomen itsenäistyttyä suuri osa Tyrisevän huviloista purettiin ja siirrettiin muualle Suomeen.<ref name=terijoki/>
==Lähteet==
| |||