Ero sivun ”Tuulihaukka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: als:Turmfalke
parannettu artikkelin rakennetta, kh
Rivi 20:
| commonscat = Falco tinnunculus
}}
'''Tuulihaukka''' (''Falco tinnunculus'') on jalohaukkoihin[[jalohaukat|jalohaukkojen]] heimoon kuuluva pieni petolintu.
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Tuulihaukka on pienikokoinen haukka, jolla on pitkät siivet ja pitkä pyrstö. Selkäpuoli on punaruskea ja vatsapuoli vaalea tihein tummin täplin. Koiraan pää on harmaa, naaraan vaalea. Nuori lintu muistuttaa naarasta. Saalistaa avomaiden yllä, jää usein lekuttelemaan paikoilleen ilmaan kuin tiira.
 
Tuulihaukka on pienikokoinen haukka, jolla on pitkät siivet ja pitkä pyrstö. Pituus on 32–35 cm ja siipiväli 70–80 cm. Selkäpuoli on punaruskea ja vatsapuoli vaalea tihein tummin täplin. Koiraan pää on harmaa, naaraan vaalea. Nuori lintu muistuttaa naarasta. SaalistaaTuulihaukan avomaidensoidinääni yllä,on jääkimittävä usein lekuttelemaan paikoilleen ilmaan kuin tiirakii-kii-kii...
'''Pituus''' 32-35 cm '''Siipiväli''' 70-80cm
 
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] tuulihaukka on ollut 11 vuotta 2 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen 16 vuotta 5 kuukautta vanha tuulihaukkayksilö.
'''Ääni''' Soidinääni on kimittävä kii-kii-kii...
 
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] tuulihaukka on ollut 11 vuotta 2 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen 16 vuotta 5 kuukautta vanha tuulihaukka.
 
== Levinneisyys ==
 
Levinneisyysalue on hyvin laaja, käsittäen lähes koko Euraasian. Parimäärä [[Suomi|Suomessa]]: 10001&nbsp;000–2&nbsp;500.<ref>[Väisänen, Risto A., Lammi, Esa & Koskimies, Pertti (1998): Muuttuva pesimälinnusto. - 2500²Otava. Keuruu. ISBN 951-1-12663-6]</ref> Koko Euroopan kanta on 250 000 - 350 &nbsp;000–350&nbsp;000 paria, joista Britteinsaarilla 60 &nbsp;000.
 
Kanta taantui suuresti ympäristömyrkkyjen takia 1960-luvulla. Lajin kannan elpymiselle on ollut elintärkeää [[linnunpönttö|pöntötys]]. Laji on nykyään poistettu uhanalaisten lajien listalta.
 
== Elinympäristö ja elintavat ==
Muuttaa Keski ja Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Joitakin jää Suomeen talvehtimaan hyville myyräapajille.
 
MuuttaaTuulihaukka on viljelysmaiden lintu. Suomessa osa kannasta pesii avosoilla, hakkuuaukoissa, tuntureilla ja saaristossa. Tuulihaukka muuttaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Joitakin yksilöitä jää Suomeen talvehtimaan hyville myyräapajille.
== Elinympäristö ==
 
Tuulihaukka on viljelysmaiden lintu. Osa kannasta pesii avosoilla, hakkuuaukoissa, tuntureilla ja saaristossa.
Tuulihaukka saalistaa avomaiden yllä. Se jää usein lekuttelemaan paikoilleen ilmaan kuin tiira.
 
== Lisääntyminen ==
 
PesiiTuulihaukka pesii onttoon keloon, vanhaan variksen pesään tai erikoisvalmisteiseen pönttöön. Tuulihaukka saa vain yhden pesueen vuodessa. Se munii huhti-toukokuusssa 3-7huhti–toukokuusssa punamusta3–7 täpläisiäpunamustatäpläistä muniamunaa. Niitä naaras hautoo 26-3026–30 vrk, kun koiras pitää huolen ruokahuollosta. Poikaset viipyvät pesässään 27-3327–33 vrk:ta, jonka jälkeen poikue emoineen pysyy koossa vielä noin kuukauden ajan.
 
== Ravinto ==
 
Tuulihaukan pääravintoa ovat myyrät ja muut pienet jyrsijät. Myyräkatovuosina ravinto voi kuitenkin koostua suurelta osin sammakkoeläimistä, pikkulinnuista, madoista ja isoista hyönteisistä.
 
Rivi 57 ⟶ 58:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
²Väisänen, Risto A., Lammi, Esa & Koskimies, Pertti (1998): Muuttuva pesimälinnusto. - Otava. Keuruu. ISBN 951-1-12663-6
* Hellstén, Hannu & Lindroos, Seppo 1976: Tuulihaukan Falco tinnunculus pönttöpesinnät Riihimäellä 1971-73. - Lintumies 4.1976 s. 124. SLY.
* Korpimäki, Erkki 1983: Tuulihaukkapönttökokeilun tuloksia. - Lintumies 3.1983 s. 132-137. LYL.