Ero sivun ”Toivo Pekkanen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p w |
||
Rivi 1:
[[file:Toivo pekkanen.jpg|thumb|Toivo Pekkanen]]
'''Toivo Rikhard Pekkanen''' ([[10. syyskuuta]] [[1902]] [[Kotka (kaupunki)|Kotka]] – [[30. toukokuuta]] [[1957]] [[Kööpenhamina]]) oli suomalainen [[kirjailija]], joka kirjoitti [[novelli|novelleja]], [[romaani|romaaneja]] ja [[näytelmä|näytelmiä]]. Hänen kuuluisimpia teoksiaan ovat ''[[Tehtaan varjossa]]'' ([[1932]]) ja ''Lapsuuteni'' ([[1953]]).
Pekkasen kunniaksi on perustettu [[Pekkas-palkinto]]. Kotkassa sijaitsee Toivo Pekkasen mukaan nimetty [[Toivo Pekkasen koulu]] ja Toivo Pekkasen puisto.
Rivi 15:
Pekkasen ensimmäinen teos, novellikokoelma ''Rautaiset kädet'', ilmestyi [[1927]]. Pekkanen oli silloin vasta 25-vuotias. Melko pian esikoisteoksen jälkeen ilmestyivät ''Satama ja meri'' ([[1929]]) ja ''Kuolemattomat'' ([[1930]]). Molemmat saivat hyvät arvostelut. Vaikka kriitikot kehuivat Pekkasen ensimmäisiä teoksia, niiden myynti jäi vähäiseksi.
Pekkasesta tuli päätoiminen kirjailija [[1930-luku|1930-luvun]] alussa. Silloin hän muutti [[Kotka (kaupunki)|Kotkasta]] [[Korso]]on ja sieltä edelleen [[Helsinki]]in. Pekkanen vieraili myös [[Tulenkantajat|Tulenkantajien]] piirissä, mutta ei tuntenut kuuluvansa heihin poikkeavan taustansa ja koulutuksensa vuoksi, olivathan muut Tulenkantajien jäsenet kouluja käyneitä ja niin sanotuista ”hyvistä perheistä”. Sen vuoksi Pekkasen vierailut Tulenkantajien piirissä olivat satunnaisia, eivätkä niinkään säännöllisiä. Näihin aikoihin, 1932, ilmestyi Pekkasen läpimurtoteos ''[[Tehtaan varjossa]]''. Se oli Pekkasen ensimmäinen teos, jota myytiin paljon, ja sen ansiosta Pekkasesta tuli tunnettu kirjailija. Hänet palkittiin [[Pro Finlandia]] -mitalilla vuonna [[1948]].
Pekkanen halvaantui vaikeasti [[1949]] ja joutui opettelemaan uudelleen kaiken aina puhumista ja kävelemistä myöten. Toipumisen aikana syntyi kuitenkin hänen lapsuudestaan kertova ''Lapsuuteni''-teos, joka sai erittäin myönteisen vastaanoton. Vuonna [[1955]] Pekkanen valittiin yllättäen akateemikoksi [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemeltä]] vapautuneelle paikalle. Akateemikkona hän ehti olla vain kaksi vuotta, sillä hän kuoli [[aivoverenvuoto]]on 30. toukokuuta [[1957]] ollessaan [[Kööpenhamina]]ssa luontaishoitolassa toipumassa.
Rivi 25:
''Rautaiset kädet'' ([[1927]]) oli Pekkasen ensimmäinen teos. Se oli novellikokoelma, joka esitteli Pekkasen omaa elämänpiiriä, työläisten maailmaa. Kokoelmassa oli salaperäinen kokemusmaailma, ja se oli täynnä työläisten näkemyksiä. Osa teoksen novelleista oli julkaistu aikaisemmin Juttutupa-lehdessä, joten kriitikot tiesivät mitä odottaa. Teos sai heiltä hyvän palautteen.
''[[Tehtaan varjossa]]'' ([[1932]]) oli Pekkasen läpimurtoteos, joka sai niin suuren suosion, että siitä otettiin viisi painosta. Kirja oli tyypillistä Pekkasen tuotantoa, sillä se kertoi työläisten maailmasta Samuel Oino -nimisen alter egon kautta. Samuel Oino oli tavallinen työläinen, jonka tavoitteena oli olla jatkuvasti itseään parempi ja kehittää itseään. Pekkanen korosti inhimillisten arvojen tärkeyttä työnteossa sekä tunne-elämän kehittämistä. Tehtaan varjossa oli Pekkasen ensimmäinen teos, jota hyvien arvostelujen ohessa myös myytiin erittäin paljon.
''Lapsuuteni'' ([[1953]]) on Pekkasen kenties tunnetuin teos. Se kertoo Pekkasen köyhästä ja karusta lapsuudesta hieman yksinkertaisella kielellä – olihan Pekkanen vielä toipumassa halvaantumisesta. Kirjassa Pekkanen kertoo lapsuutensa oloista, jotka köyhyydestä huolimatta olivat hänen mielestään hyvät. Teos sai loistokritiikin kielellisistä puutteistaan huolimatta.
| |||