Ero sivun ”Ryysyrannan Jooseppi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
| nimi-suomi = Ryysyrannan Jooseppi.
| kuva = Sinuhe egyptiläinen.jpg
| kuvateksti = Kirjan kansi
| kirjailija = [[Ilmari Kianto]]
| kansitaiteilija-alkuperäinen = Toivo Vikstedt
| kieli = [[suomi]]
| genre = [[romaani]]
| kustantaja-alkuperäinen = [[WSOY]]
| julkaistu-alkuperäinen = [[1924]]
| sivumäärä-alkuperäinen = 389
| isbn-alkuperäinen = 951-1-13193-1
}}
'''Ryysyrannan Jooseppi''' on [[Ilmari Kianto|Ilmari Kiannon]] romaani vuodelta [[1924]]. Se kertoo köyhän [[torppari]]n Jooseppi Kenkkusen ja tämän perheen elämästä kuvitteellisessa Rämsänrannan Petkelkylässä [[Kainuu]]ssa. Ryysyranta on Kenkkusten torpan nimi. Ilmari Kianto aloitti Ryysynrannan Joosepin kirjoituksen syksyllä 1923. Käsikirjoitus toimitettiin Otavalle 17.3.1924, ja samana vuonna kirja julkaistiin. Kirjan tarinan taustalla on todellinen henkilö, Jooseppi Kyllönen, joka asui Suomussalmella Pesiöjärven rannalla. <ref>>{{Verkkoviite | Osoite=http://213.143.184.82/kirjasto/ryysyranta/kirjat/kianryys.htm | Tekijä=Kajaanin kaupunginkirjasto | Viitattu=13.5.2011 | }}</ref>
== Juoni ==
{{juonipaljastus}}
Romaanin tapahtumat sijoittuvat kieltolain aikaiseen Suomeen, Rämsänrannan köyhään kuntaan. Kirjan päähenkilö on vähävarainen,perheellinen mies nimeltä Jooseppi Kenkkunen.
Hän yrittää elättää perhettään halkotöillä, mutta kunnan typötyhjän kassan vuoksi työn tulokset eivät juurikaan poi'i rahaa.
Talvella Jooseppi ryhtyy vaikean rahatilanteen vuoksi valmistamaan pontikkaa ja myymään sitä pimeästi eteenpäin muille Rämsänrannan kunnan kurjuudessa eläville asukkaille.
Tämän ohella Jooseppi käy matkaa taittaessaan lähipitäjissä kylässä ja saa monenlaista aikaan, kuten riitelee juopuneena vanhan heilansa, naapuripitäjän emännän kanssa. Jooseppi viettää veljellisen ryyppyillan kaupungin uuden nimismiehen kanssa ja elo näyttää jo kirkkaammalta, kunnes talon lypsylehmä kuolee aamulla epäonnistuneeseen synnytykseen.
Kunta lupaa tilalle korvaavan lehmän ja ennenpitkää Jooseppi sen myös saakin, mutta uusi lehmä on vastahakoinen kaikkeen yhteistyöhön.
Jooseppi käy maamiesseuran talolla paikallisissa juhlissa, joissa kommunistiagentti tarjoaa hänelle hyvävaraista paikkaa punaisten riveissä, mutta hän kuitenkin jättäytyy pois nähtyään pahaenteisen unen kyseisen sopimuksen petollisesta luonteesta.
Kirjan loppupuoliskolla hän kohtaa entistä rankempia vastoinkäymisiä, joiden huipuksi hän jää vielä kaiken lisäksi kiinni pontikankeitosta. Käräjiltä pelkällä ehdonalaisella vankeustuomiolla selvittyään elämä kuitenkin jatkuu toiveekkaampana, kunnes katovuodet koittavat ja vanha ja raihnainen Jooseppi kuolee kaatamansa petäjän alle.
Tarinan loppu saa kuitenkin naiivin säväyksen, kun hän tajuttomuuteen vaipuneena vielä näkee viimeisen unensa, jossa ihmettelee maailman menoa taivaanporttien tuolla puolen.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke=Ryysyrannan Jooseppi | Tekijä=Ilmari Kianto | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=1924 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö OTAVA | Viitattu=13.5.2011| Kieli= }}</ref>
== Henkilöt ==
'''''Jooseppi Kenkkunen''''' – Kirjan päähenkilö ja antisankari, jonka tekemisiä kirjassa pääosin kuvataan. Asuu Ryysyranta -nimisessä torpassa Petkeljärven rannalla.
'''''Kaisa-Reetta''''' - Joosepin vaimo ja kuuden lapsen äiti. Saa kirjan edetessä vielä kaksi lasta lisää, joista toinen kuolee.
'''''Ämmä''''' - Kaisa-Reetan temperamenttinen äiti.
'''''Kusti''''' - Naapurin pitäjän, Karihtaniemen hidaspuheinen isäntä.
'''''Amanta''''' - Karihtaniemen emäntä ja Joosepin entinen heila.
'''''Carolus "Kalle" Koskelin''''' - Rämsänrannan kunnan uusi kansanläheinen ja suvaitsevainen nimismies, jonka kanssa Jooseppi ystävystyy.
'''''Pekka Pirhonen''''' - Rämsänrannan virkaintoinen poliisikonstaapeli, joka lopulta saa vihiä Joosepin pontikankeitosta.
'''''Pahka-Pekka''''' - Joosepin ystävä, joka lopussa piilottaa hänen pontikankeittotarvikkeensa ja siten pelastaa Joosepin käräjillä.
'''''Kommunistiagentti''''' - Venäläisaksentilla puhuva tuntematon mies, joka tarjoaa Joosepille paikkaa puna-armeijan riveissä.
<ref>{{Kirjaviite| Nimeke=Ryysyrannan Jooseppi | Tekijä=Ilmari Kianto | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=1924 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö OTAVA | Viitattu=13.5.2011| Kieli= }}</ref>
==Tulkinta==
Kirjailija vetoaa jo alkulauseessa hiukan pateettisesti lukijaan ja antaa ymmärtää, minkä vuoksi hän on romaaninsa kirjoittanut:
"Elä värise, oi kärsivä ihminen, elämän kurjuutta, vaan jos jaksat oman sielusi pohjattomassa murheessa, käy sisään Suomen kansan majaan ja näe hänen köyhyytensä, viheliäisyytensä ja saamattomuutensa! Arvostele, jos osaat, mutta älä päättele väärin, moni vieras ennen sinua on tehnyt harhalaskelman ja jälkeesi tulee tuhansia, jotka nenäänsä pidellen pakenevat ja tiuskaisevat: se on hävytöntä, miten ihminen elää! ja samalla sen unhoittavat ja palaavat parempiosaisten luo..."
Viinankeittopuuhissaan Jooseppi sanoo nousuhumalan liikuttamana: "Me pieneläjät.. me maailman hylkylapset ja synnyinmaamme Suomen sontarengit... näinpä me, Jumal-avita, täällä salojen siimeksessä tuppivyötä heilutamme... eikö myö ollakaan mitään människäisiä vaan oikeita ihmisiä..". Näin Kianto vaatii henkilöilleen ymmärtämystä ja olemassaolon oikeutta parempiosaisten rinnalla. Samalla kun hän osoittaa heidän elämänsä raskauden, olosuhteiden paineen ylivoimaisuuden, hän myös näyttää heidän rajoituksensa ja ahtautensa: kun Jooseppi ja hänen kaltaisensa eivät pysty nousemaan elintasossa eikä tiedossa 'herrojen' rinnalle, he nurinkurisesti ylpeilevät sillä, etteivät ole herroja.
'Herrojen' ja 'kansan' suhde, omistavien ja omistamattomien välinen kitka, on Ryysyrannan Joosepissa, yhtenä keskeisenä ongelmana. Siinä on myös asetettu näkyviin selvä kritiikin kohde: kieltolaki. Teoksessa sekä yhteiskunta että päähenkilöt ovat väärässä - yhteiskunta jättäessään kehittymättömät ihmiset avutta ja opastuksetta, päähenkilöt linnottautuessaan ennakkoluuloihinsa ja kaunaansa.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke=Suomen kirjallisuuden historia | Tekijä=Laitinen Kai| Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=1991| Julkaisupaikka=Keuruu| Julkaisija=Otava | Viitattu=13.5.2011| Kieli= }}</ref>
==Kerronta==
Kertoja on heterodiegeettinen, tarinasta ulkopuolinen tarkkailija, joka pääosin suhtautuu Joosepin tekoihin pääosin myönteisesti.
Kertomuksessa ei tehdä pikkutarkkoja havainnointeja, vaan tarinassa siirrytään joka luvussa ikään kuin uuteen tapahtumaan. Voimakas luonto ja köyhyyden syiden esilletuonti, kriittisesti ylhäältä kuvatut henkilöt ja monikerroksinen dramaattisuus tekevät kielen ohella Kiannon kansankuvauksesta täysin omaleimaista.
.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke=Suomen kirjallisuus IV| Tekijä=Rafael Koskimies| Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=1965| Julkaisupaikka=Helsinki| Julkaisija=Otava | Viitattu=13.5.2011| Kieli= }}</ref>
==Tapahtumapaikka- ja aika==
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Suomussalmen Rämsänrannan Petkelkylään. Tämän kuvitteellisen paikan Kianto sijoitti Suomussalmen korpimaille,
johon myös Kiannon toinen tunnettu teos, Punainen viiva, sijoittuu. Miljöö on perinteistä kieltolain aikaista maalais-Suomea.Kirjassa on vahvasti esillä myös sen tapahtuma-aika, eli 1919-1932 vallinnut kieltolaki. Kieltolain vuoksi rutiköyhä Jooseppi hankkii rahaa perheelleen keittämällä ja myymällä pontikkaa. Jopa paikallinen nimismies on Joosepin asiakkaana ja suhtautuu häneen empaattisesti.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke=Ryysyrannan Jooseppi | Tekijä=Ilmari Kianto | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=1924 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö OTAVA | Viitattu=13.5.2011| Kieli= }}</ref>
==Paikka kirjailijan tuotannossa==
Ryysyrannan Jooseppi -teos on kiistämättä kirjallisuushistoriamme tunnetuimpia ryysyköyhälistön kuvauksia ja sitä pidetään toisena Kiannon pääteoksista Punaisen viivan ohella. Ryysyrannan Jooseppi on yksi huomattavimpia tutkielmia suomelaisesta köyhyydestä ja sen syistä.
==Teos muualla==
Kirjasta on tehty paljon erilaisia teatterisovituksia, esimerkiksi Kajaanin kaupunginteatteri, Anjalankosken teatteri ja Suomussalmelainen Retikka-teatteri ovat tehneet omat sovituksensa Ryysyrannan Joosepista.
Ryysyrannan Jooseppi on käännetty ainakin ruotsiksi (Jooseppi från Ryysyranta), venäjäksi (Suhoi zakon), tsekiksi(Kdo je bez viny),
saksaksi (Jooseppi) sekä viroksi (Räbäläranna Jooseppi)
[[Roland af Hällström]] ohjasi romaanin pohjalta vuonna [[1955]] elokuvan ''[[Ryysyrannan Jooseppi (elokuva)|Ryysyrannan Jooseppi]]''. Elokuvassa Jooseppia esittää [[Heimo Lepistö]], ja kertojan roolissa on Ilmari Kianto itse. Kymmeniä pikkuosia näytelleelle Lepistölle rooli oli ensimmäinen varsinainen elokuvapääosa, ja se toi hänelle [[Parhaan miespääosan Jussi-palkinto|parhaan miespääosan Jussi-palkinnon]].<ref>{{Elonet|ek2o7f}}</ref>
Rivi 10 ⟶ 99:
* [http://213.143.184.82/kirjasto/ryysyranta/kirjat/kianryys.htm ”Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään”. Kajaanin kaupunginkirjasto].
▲{{Tynkä/Kirja}}
[[Luokka:Ilmari Kiannon teokset]]
[[Luokka:Suomalaiset romaanit]]
| |||