Ero sivun ”Turun akatemia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 40:
Tunnetuin Turussa 1700-luvulla vaikuttaneista tiedemiehistä oli monipuolinen humanisti, kielentutkija ja historioitsija [[Henrik Gabriel Porthan]] (1739–1804), joka toimi Turun akatemian kirjastonhoitajana ja kaunopuheisuuden professorina. Hänen merkityksensä Suomen historiantutkimuksen synnylle ja suomalaisen kulttuurin tutkimukselle on ollut huomattava. Porthanin johdolla perustettiin Turussa [[Aurora-seura]], jonka puitteissa julkaistiin Suomen ensimmäistä sanomalehteä ''[[Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo]]''. Hän aloitti lisäksi suomalaisen [[kansanrunous|kansanrunouden harrastuksen]]. Porthanin ohella Turun akatemiassa vaikuttivat kustavilaisella ajalla huomattava oikeustieteilijä, oikeustieteen professori [[Matthias Calonius]] (1738–1817) ja kemisti [[Johan Gadolin]] (1760–1852).
Turun akatemia toimi pitkään useissa Tuomiokirkon ympäristössä sijainneissa rakennuksissa, kunnes Ruotsin kuninkaan [[Kustaa IV Aadolf]]in hallituskaudella vuonna 1802 aloitettiin [[Akatemiatalo]]n rakennustyöt arkkitehti [[Carl Christoffer Gjörwell (nuorempi)|Carl Christoffer Gjörwellin]]
Ruotsiin ja myös Turkuun levisi 1700-luvun lopulla erityisesti Saksassa voimakkaasti vaikuttanut [[romantiikka]]. Tämän seurauksena 1800-luvun alussa Turun akatemian piirissä syntyi poliittis-kirjallinen liike [[Turun romantiikka]], jossa romantiikkaan yhdistyi Porthanin aateperintö. Liike tähtäsi suomalaisen kansallistunnon herättämiseen ja se keskittyi [[Adolf Ivar Arwidsson|Adolf Ivar Arwidssonin]] ympärille. Liikkeen toiminta kuitenkin vaikeutui myöhemmin venäläisten karkotettua Arwidssonin Ruotsiin. Seuraavan sukupolven, johon kuuluivat mm. [[Elias Lönnrot|Lönnrot]], [[Johan Vilhelm Snellman|Snellman]], [[Sakari Topelius|Topelius]] ja [[Johan Ludvig Runeberg|Runeberg]], toiminta tapahtuikin jo pääasiallisesti [[Helsinki|Helsingissä]].
| |||