==Vähittäinen lakkaaminen Tukholman metron laajetessa==
[[1. lokakuuta]] [[1933]] avattiin uusi maanalainen raitiotietunneli ''[[Södertunneln]]'' Slussenilta [[Skanstull]]iin [[Södermalm]]in alitse. Södertunnelnia käyttivät raitiolinjat 8 ja 19. Vuodesta 1950 lähtien tunnelia ovat käyttäneet metrojunat ja juuri tästä tunneliosuudesta koko järjestelmä sai nimekseen ''Tunnelbana''. Tukholman ensimmäinen metrolinja avattiin [[1. lokakuuta]] [[1950]] ja se kulki Slussenin ja [[Hökarängen]]in välillä. Tästä syystä myös raitiolinja 19 ja bussilinjat 77 ja 79 lyhenivät Skanstulliin liityntälinjoiksi metrolinjalle. Vuosina [[1951]]–1967 linja 19 kulki Sturebystä linjan päätepysäkille Örbyhyn. Raitiolinjasta 11 tuli osa Tunnelbanania kun linja [[Hötorget]]ilta [[Vällingby]]hyn avattiin. Bussilinjan 79 liikenne lakkasi haaran [[Skärmarbrink]]–[[Hammarbyhöjden]] avauduttua ja se korvasi myös raitiolinjan. Bussilinja 64 alkoi kulkea [[Fruängen]]in ja [[Skanstull]]in välillä vuodesta [[1964]] Tukholman metron [[Punainen linja (Tukholman metro)|punaisen linjan]] avauduttua. Samalla myös raitiolinja 18 kulki [[Liljeholmen]]ista Ekensbergiin, ja raitiolinjan 16 liikenne lakkasi. Koko raitioliikenteen loputtua Tunnelbananin punainen linja laajeni [[Östermalmstorg]]ilta [[Ropsten]]iin. [[Lidingöbanan]]in linjat 20 ja 21 säilyivät kuitenkin [[pikaraitiotie]]linjoina. Norra Lidingöbananin (20) liikenne loppui [[1971]], mutta Södra Lidingöbanan (21) on edelleen olemassa. Tukholman raitiotiejärjestelmän suurilta osin loputtua 1967 muutamia vanhoja raitiotielinjoja korvattiin [[bussi|busseilla]]. Myös linja 12 eli [[Nockebybanan]] säilyi pikaraitiotienä.
