Ero sivun ”Magnitudi (tähtitiede)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 86:
Näennäinen magnitudi kertoo, miten kirkas kohde on havaintopaikalta (maapallolta) katsottuna. Esimerkiksi Auringon näennäinen kirkkaus on −26,7 ja himmeimpien paljaalla silmällä näkyvien tähtien kirkkaus on noin 6.
 
Näennäinen magnitudi ei kuvaa kohteen fysikaalisia ominaisuuksia itsessään lainkaan, sillä sen suuruuteen vaikuttaa kohteen todellinen, [[absoluuttinen magnitudi]], etäisyys ja tähtienvälisen aineen himmentävä vaikutus. Kohteen kirkkaus on käänteisesti verrannollinen etäisyyden neliöön,. eliKahdesta esimerkiksiabsoluuttisesti etäisyydenyhtä kasvaessakirkkaasta kolminkertaiseksitähdestä kohdese, näkyyjoka noinon yhdeksänkaksi kertaa himmeämpänäkauempana jaon näennäinenkirkkaudeltaan magnitudivain kasvaaneljäsosa noinlähemmästä, 2siis n. 1,395 magnitudia yksikköähimmeämpi. Galaksien välisillä suurilla etäisyyksillä myös avaruuden kaareutuminen vaikuttaa suhteeseen.
 
Näennäistä kirkkautta merkitään yleensä kirjaimella m, jonka yhteydessä olevalla alaindeksillä kerrotaan, mistä näennäisestä magnitudista on kyse. Merkintä m<sub>vis</sub> tarkoittaa ''visuaalista magnitudia'', jonka mittauksessa käytetty herkkyysjakauma vastaa ihmissilmää. Tähtikartoissa ilmoitetut kirkkaudet ovat tavallisesti lähellä UBVIR-järjestelmän V-magnitudeja (V).