Wikipedia

Ero sivun ”Delawaret” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Jonkin verran muokkausta sieltä täältä..
Rivi 21:
'''Delawaret''' ovat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] alkuperäisasukkaita, jotka [[Eurooppalainen|eurooppalaisten]] siirtolaisten saapumisen aikoihin kansoittivat nykyisen [[Pennsylvania]]n, osan [[Delaware]]a, sekä [[New Jersey]]n ja [[New York]]in itäosat. 1600-luvun alkupuolella heitä on arveltu olleen yli 20&nbsp;000 henkeä. He kuuluivat laajaan [[Algonkin-kielet|algonkinien]] kieliperheeseen ja jakaantuivat murteensa ja maantieteellisen sijaintinsa perusteella kolmeen erilliseen ryhmään, jotka olivat ''munsee'', ''unami'' ja ''unalactigo''.<ref name="Virrankoski 94"> Virrankoski s. 94</ref>
 
Delawarein oma alkuperäinen nimi oli lenape (todelliset ihmiset) ja heidän kansansa koostui kymmenistä pienistä heimoista.<ref name="Lenni Lenape">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.anthro4n6.net/lenape/|Nimeke=Lenni Lenape|Julkaisu=Anthro4n6|Viitattu=29.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Nimi delaware juonsi alkunsa [[lordi]] De la Warren mukaan, joka oli [[Virginia|Virginian]] toinen [[kuvernööri]].<ref name="Henriksson 35"> Henriksson s. 35 </ref> Euroopan suurvallat [[Englanti]], [[Ranska]], [[Uudet-Alankomaat|Hollanti]] ja [[Ruotsi]] rakensivat [[siirtokunta|siirtokuntiaan]] delawareindelawarien asuttamille alueille ja niiden ympärille. Hollannin siirtokunnan kuvernööri [[Peter Minuit]] osti eräältä delawarein heimolta [[Manhattan]]in 1626. Paikalle perustettiin [[Uusi Amsterdam]], josta myöhemmin tuli [[New York (kaupunki)|New Yorkin]] kaupunki.
 
[[kulkutauti|Kulkutaudit]] sekä monet sodat muita intiaaneja ja eurooppalaisia vastaan vähensivät delawareindelawarien lukumääriä ja pienensivät heidän asuma-alueitaan 1600-luvulta lähtien. Seuraavan vuosisadan alussa delawaret kulkeutuivat eri suuntiin mannerta, suuremman osan siirtyessä asteittain nykyisen [[Ohio]]n alueelle. 1800-luvun aikana [[Yhdysvallat|Yhdysvallat]] siirsi [[Kansas]]iin ja [[Teksas]]in asettuneet delawaret [[Oklahoma]]an. Muualle kulkeutuneiden ryhmien jälkeläiset asuvat hajallaan ympäri Yhdysvaltoja ja [[Kanada]]a.<ref name="Virrankoski 98"> Virrankoski s. 98.</ref>
 
==Historia==
Rivi 36:
=== Turkiskauppaa ja sodankäyntiä ===
 
Hudsonin retkikunta jatkoiei aluksellaanavannut matkaakauppasuhteita joelladelawareihin, vaan jatkoi matkaa ja päätyi nykyisen [[mohikaanitAlbany (New York)|mohikaanienAlbanyn]] maille,edustalle. jonneTäällä perustettiinhe vuonnaperustivat 1614 hollantilaisten[[mohikaanit|mohikaanien]] maille ensimmäinen hollantilaisen kauppa-asemaaseman Fort Nassau. Se sijaitsi saarella [[Albany (New York)|Albanyn]] edustallaNassaun. [[irokeesit|Irokeesien liittokuntaan]] kuuluvat [[mohawkit]] halusivat osansa turkiskaupasta. He olivat epäonnistuneetepäonnistuttuaan luomaan suhteet [[Uusi Ranska|Uuteen-Ranskaan]] ja pyrkivät rakentamaan kauppasuhteen Fort Nassauhin. Vuonna [[1617]] leimahtivat mohawkien ja mohikaanien ikivanhat riidat leimahtivat liekkeihin. Intiaanisodan rajuus lopetti seudun turkiskaupan ja hollantilaiset joutuivat sulkemaan Fort Nassaun. Pohjoiset munsee-murteita puhuvat delawaret taistelivat mohikaanien tukena. Samaan aikaan eteläiset unalactigo- ja unami-delawareryhmät ajautuivat sotaan Pennsylvanian [[susquehannockit|susquehannockeja]] vastaan. SotaTuhoisa sota ajoi delawaret etelämmäs ja osa pakanipakeni sukulaisheimojen luo New Jerseyhin. Sodan jäljiltä autioituneilla seuduilla liikkuneet brittiläiset ja hollantilaiset kauppiaat raportoivat poltetuista delaware-kylistä ja sadoista kuolleista intiaaneista.<ref name="Delaware"/>
 
=== Uuden Ruotsin siirtokunta ===
Rivi 42:
[[Manhattan]]in saaren delawareilta ostanut Peter Minuit oli Uusien-Alankomaitten [[siirtokunta|siirtokunnan]] ensimmäinen [[kuvernööri]]. Hän kohteli intiaaneja hyvin ja vastineeksi nämä auttoivat siirtolaisten sopeutumista elämään uudella mantereella. Vuonna [[1638]], nyt jo entisenä kuvernöörinä, Minuit johdatti Delaware-joen suulle kaukaa [[Skandinavia]]sta tulleita siirtolaisia, pääosa [[Ruotsi|Ruotsista]], mutta joukossa myös [[suomalainen|suomalaisia]]. Hollannin esimerkkiä noudattaen Ruotsi alkoi pystyttää omaa siirtokuntansa.<ref name="Jersey"/>
 
Delaware-joen suulle rakennettu ensimmäinen linnake ristittiin [[Fort ChristineksiChristina]]ksi Ruotsin 12-vuotiaan [[Kristiina|kuningar Kristiinan]] mukaan. <ref name="Sweden">{{verkkoviite|Osoite=http://www.colonialswedes.org/history/history.html|Nimeke=The Swedish Colonial Society|Julkaisu=Colonialswedes.org|Viitattu=30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Myöhemmin perustettiin ''mm.'' [[Uusi-Göteborg]]. <ref name="Henriksson 35"> Henriksson s. 35.</ref> [[Uusi-Ruotsi]] koki lyhyen kukoistuskauden kuvernööri Johan Printzin johtamana. Noin 600 ruotsalaista ja suomalaista tuli laivojen mukana Euroopasta määränpäänään pohjoismainen siirtokunta.<ref name="Sweden"/> Useita Uudesta-Ruotsistauusia tulilinnakkeita merkittävärakennettiin, kauppakumppani hetkellisesti seudun intiaaneille''mm.'' Noin puolet kansastaan menettäneet delawaret ystävystyivät mailleen levittäytyneiden vieraiden kanssa.[[Uusi-Göteborg]]<ref name="VirrankoskiHenriksson 9535"> VirrankoskiHenriksson s. 9535.</ref> Linnoitusten Hetarkoitus ostivatoli ruotsalaisiltasuojella sotatarvikkeitaasukkaita tarkoituksenaanmuiden puolustaaeurooppalaisten itseäänsiirtokuntien irokeesejamahdollisia sotajoukkoja vastaan. Siirtokunta[[Uusi-Ruotsi]] levisikoki Delaware-joenlyhyen varsillekukoistuskauden rakennetunkuvernööri haja-asutuksenJohan myötäPrintzin jajohtamana. sisälsiDelawaret osiakuljettivat Newsiirtolaisille Jerseystä,suuret Pennsylvaniasta,määrät Delawarestamaissia ja [[Maryland]]ista.saivat Delawaretvastineeksi myivätmuiden heilletuotteiden osiaohella maastaan.tuliaseita ja Uudenalkoholia. Uudesta-RuotsinRuotsista odotettutuli kasvuheidän kuitenkinmerkittävin tyrehtyikauppakumppaninsa jarunsaan Uusien-Alankomaiden10 sotilasjoukotvuoden valtasivat 1655 ruotsalaissiirtokunnan itselleenajaksi. <ref name="EuropeanHoffecher 125-126">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.watertown.k12.ma.us/cunniff/americanhistorycentral/05europeansinnamerica/New_Netherland.html|Nimeke=Europeans SettlementHoffiecher Throughts. North America|Julkaisu=Watertown125-126.k12.ma.us|Viitattu=30.4.2011|kieli={{en}}}}</ref>
 
Siirtokunta levisi Delaware-joen varsille rakennetun haja-asutuksen myötä ja sisälsi osia New Jerseystä, Pennsylvaniasta, Delawaresta ja [[Maryland]]ista. Vaikka delawaret myivät Uudelle-Ruotsille maitaan, niin siirtokunnan kasvu tyrehtyi. Vuonna 1655 Uusien-Alankomaiden sotilasjoukot valtasivat ruotsalaislinnakkeet. <ref name="European">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.watertown.k12.ma.us/cunniff/americanhistorycentral/05europeansinnamerica/New_Netherland.html|Nimeke=Europeans Settlement Throught North America|Julkaisu=Watertown.k12.ma.us|Viitattu=30.4.2011|kieli={{en}}}}</ref>
 
===Hollantilaisia vastaan ===
 
[[Hudson (joki)|Hudsonin jokilaakson]] [[wappingerit]] ja New Jerseyn [[raritanit]] joutuivat kokemaan monin1630-luvun erilopulla tavoinerimielisyyksiin ilmenevän Uusien-Alankomaitten siirtokunnan ylimielisenkanssa. Monen hollantilaisen uudisasukkaan taustalta löytyi [[kalvinismi]], jonka perinteisiin kuului pitää jokaista ei-kristittyä [[pakana]]na ja paholaisen kätyrinä.<ref name="Dale 3"> Dale s. 3.</ref> Yritykset vieroittaa delawaret omasta uskostaan eivät tuottaneet tulosta. Ristiriitojen sävyttämät suhteet käytöksenkärjistyivät. Uuden-Amsterdamin kolmannenkolmanneksi kuvernöörinkuvernööriksi 1637 valitun [[Willem Kieft]]in umpikujaan ajautunut intiaanipolitiikka johti lopulta siihen, että Kieft alkoi maksaa "tapporahaa" jokaisesta intiaanista. Riitti, kun ottiPäänahahka päänahanriitti todisteeksi tapetusta "villi-ihmisestä". Skalpeeraus alkoi levitä laajemmalle, ja tapa tuli tunnetuksi niin intiaanien kuin valkoistenkin keskuudessa.<ref name="Henriksson 34"> Henriksson s. 34.</ref>
 
Vuonna [[1643]] kuvernööri Kieftin erikoisosasto surmasi keskellä yötä erään wappingerien pakolaisleirin lähes kaikki 100 asukasta. Tapaus tunnetaan Pavonian massamurhana.<ref name="Pavonia">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.ulster.net/~hrmm/halfmoon/lenape/effects.htm |Nimeke=The Effects of Contacts on The Lenape. |Julkaisu=Ulster.net|Viitattu 30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Sotilaat toivat Uuteen-Amsterdamiin 80 irtileikattua päätä, joista osaa pidettiin kunniamerkkeinä, ja osaa käytettiin jalkapalloina sotilaiden keskinäisissä huvituksissa.<ref name="Waldman 96"> Waldman s. 96.</ref> <ref name="Pavonia"/>
 
Kuultuaan mitä oli tapahtunut, intiaanit aloittivat laajamittaiset kostotoimet. Hollantilaiset olivat erehtyneet aliarvioimaan alueen alkuperäisasukkaiden voiman. Useista paikallisista delawarien heimoista kokoonpantu sotajoukko käsitti noin Noin 2&nbsp;000 soturia., jotka He hyökkäsivät useana eri rintamana Delawarelahdelta [[Connecticut]]in jokilaaksoon.. Hollantilaisasutukset roihusivat liekeissä, ja niiden asukkaat pyrkivät Uuden-Amsterdamin suojiin. <ref name="Delaware"/>
 
Kun lisäjoukkoja Hollannista tuova laiva eksyi reitiltä ja ajautui matalikolle oli Kieftin ostettava apua briteiltä. Hän suostui maksamaan 25&nbsp;000 [[Alankomaiden guldeni]]a 150:stä Connecticutin siirtokunnan vapaa-ehtoisesta.<ref name="Delaware"/> Uuden-Englannin ja Uusien-Alankomaiden yhdistetyt sotajoukot [[kapteeni]] [[John Underhill]]in johtamina onnistuivat lopettamaan delawarien hyökkäykset. Kun sota päättyi [[1645]], olivat delawaret menettäneet arviolta 1&nbsp;600 henkeä. Myös hollantilaisten tappiot olivat suuret. <ref name="Santoro 137"> Santoro s. 137.</ref>
[[Kuva:The fall of New Amsterdam cph.3g12217.jpg|thumb|260px|Uuden-Amsterdamin kukistuminen.]]
Uusien Alankomaiden siirtokunta kasvoi nopeasti, ja intiaanien asuinalueet pienenivät. Vuonna [[1651]] susquehannockit myivät hollantilaisille osan delawarien maita kysymättä lupaa maan oikeilta omistajilta.<ref name="Delaware"/>
Samoihin aikoihin pohjoisimmat delawaret ajautuivat hollannin siirtokunnan kanssa "persikkasotana" tunnettuun välienselvitykseen. <ref name="Waldman 96">. Waldman s. 96.</ref> Persikoita luvatta anastanut delawarenainen maksoi hengellään varkaudestaan. Tapaus sai monet delawarien heimoista hyökkäämään hollantilaisten asuinalueille. Intiaanit piirittivät myös Uutta-Amsterdamia, jonka viimeiseksi jäänyt kuvernööri [[Peter Stuyvesant]] järjesti sotilaalliset voimat välittömiin vastaiskuihin. Useita delawarien kyliä tuhottiin ja niihin viedyt vangit vapautettiin. Lopullinen rauha solmittiin vuonna [[1664]]. Saman vuoden elokuussa loppui Uusien Alankomaiden valta Manhattanilla. Englannin laivaston neljä [[fregatti]]a purjehtivat Uuden-Amsterdamin satamaan ja brittijoukot vaativat hollantilaisten antautumista. Kuvernööri Stuyvesant katsoi vastarinnan hyödyttömäksi.<ref name="New Amsterdam">{{Verkkoviite|Osoite=http://encyclopedia.thefreedictionary.com/New%20Amsterdam|Nimeke=New Amsterdam|Julkaisu=Thefreedictionary.com|Viitattu=1.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
Rivi 60 ⟶ 62:
=== Brittien imperiumi ===
 
Useimmat delawarein heimoista joutuivat vähitellen siirtymään pois mailtaan. Huomattavasti paremmin meni irokeesien viiden heimon liitolla, jotka rakensivat hirsimajojaan englantilaisten kanssa lähes rinta rinnan. Irokeesit joutuivat tyytymään rauhalliseen rinnaikkaiseloon, vaikka olivat katkeria, kun brittien [[imperiumi]] nousi heidän ympärillään.
[[kuva:Treaty of Penn with Indians by Benjamin West.jpg|thumb|left|310px|rauhansopimus delawarein kanssa vuonna 1682 (maalaus [[Benjamin West]].]]
Vuosina [[1673]] ja [[1681]] brittien lisääntyvät siirtolaisperheet ostivat maita delawareilta. Erityisen paljon maakauppaa tekivät englantilaiset [[kveekarit]] johtajanaan [[William Penn]], joka arvosti intiaaneja. EnglantilaisetDelaware-päällikkö myösTammanend anastivatmyi maita[[Philadelphia]]n, itselleen"Veljellisen maksamattarakkauden niistäkaupungin", mitäänenglantilaisille [[1682]]. TämäSamalla johtitehtiin hetkelliseenalueellinen välienrauhansopimus. kiristymiseen, jokaPenn laukesivalvoi ennendelawarien pukeamistaanoikeuksia sodaksimaakaupoissa. Delaware-päällikköKveekarien Tammanendmenestyksekäs myiintiaanipolitiikka päättyi seuraavalla vuosisadalla. [[PhiladelphiaSkotlanti|Skotlannista]]n englantilaisilleja [[1682Irlanti|Irlannista]]. Samallatulleet tehtiinhollantilaisten varsinainenkalvinistien rauhansopimus.uskonveljet Kveekaritsaivat väittivätintiaanien kohtelevansamaankäyttöä intiaaneja inhimillisestiväheksyvillä puheillaan aikaan sen, muttaettä valtasivatmyös kuitenkinmyös vähinmuiden erinsiirtolaisten kaikkivälit näidendelawareihin maatkiristyivät uudelleen.<ref name="Henriksson 46"> Henriksson s. 46.</ref>
 
Vuosi [[1737]] tunnetaan delawareindelawarien historiassa murheellisena vuotena, sillä juuri tuona vuonna solmittiin "Walking Purchase" eli kävelevä kauppa.<ref name="Walking">{{Verkkoviite|Osoite=http://pabook.libraries.psu.edu/palitmap/WalkingPurchase.html|Nimeke=What Ye Indians Call 'Ye Hurry Walk|julkaisu=Pabook.libraries.psu.edu|Viitattu=1.5.2011|kieli={{en}}}}</ref> Jos Pennsylvanian isänä pidetty William Penn kohteli delawareja ystävällisesti, niin samaa ei voinut sanoa hänen pojastaan Thomaksesta. Tämä myi eteenpäin maa-alueita, jotka yhä kuuluivat delawareille. Peittääkseen laittoman menettelynsä hän oli löytävinään vuonna [[1686]] tehdyn [[asiakirja]]n, joka oli ollut kadoksissa 50 vuotta. Sopimuksessa mainittiin delawaremaiden luovuttamisesta valkoiselle miehelle Delaware- ja Lehign-jokien väliseltä alueelta niin pitkältä matkalta kuin mies pystyy kävelemään puolessatoista [[vuorokausi|vuorokaudessa]]. Intiaanit uskoivat sopimuksen aitouteen, ja arvelivat matkan pituudeksi noin 60 [[kilometri]]ä.<ref name="Purchase">{{verkkoviite|Osoite=http://www.britannica.com/eb/article-9075949/Walking-Purchase|Nimeke= Walking Purchase - Encyclopaedia Britannica|Julkaisu=Britannica.com|Viitattu=30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Intiaanit uskoivat esi-isiensä tekemään sopimukseen. He antoivat Pennsylvanian siirtolaisten valita joukostaan miehen, joka tekisi 36 tunnin matkan delaware-jokea myötäilevää intiaanipolkua pitkin. Uskottiin, että mies saattaisi edetä kyseessä olevana aikana korkeintaan hieman yli 60 [[kilometri]]ä.▼
 
▲Vuosi [[1737]] tunnetaan delawarein historiassa murheellisena vuotena, sillä juuri tuona vuonna solmittiin "Walking Purchase" eli kävelevä kauppa.<ref name="Walking">{{Verkkoviite|Osoite=http://pabook.libraries.psu.edu/palitmap/WalkingPurchase.html|Nimeke=What Ye Indians Call 'Ye Hurry Walk|julkaisu=Pabook.libraries.psu.edu|Viitattu=1.5.2011|kieli={{en}}}}</ref> Jos Pennsylvanian isänä pidetty William Penn kohteli delawareja ystävällisesti, niin samaa ei voinut sanoa hänen pojastaan Thomaksesta. Tämä myi eteenpäin maa-alueita, jotka yhä kuuluivat delawareille. Peittääkseen laittoman menettelynsä hän oli löytävinään vuonna [[1686]] tehdyn [[asiakirja]]n, joka oli ollut kadoksissa 50 vuotta. Sopimuksessa mainittiin delawaremaiden luovuttamisesta valkoiselle miehelle Delaware- ja Lehign-jokien väliseltä alueelta niin pitkältä matkalta kuin mies pystyy kävelemään puolessatoista [[vuorokausi|vuorokaudessa]].<ref name="Purchase">{{verkkoviite|Osoite=http://www.britannica.com/eb/article-9075949/Walking-Purchase|Nimeke= Walking Purchase - Encyclopaedia Britannica|Julkaisu=Britannica.com|Viitattu=30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Intiaanit uskoivat esi-isiensä tekemään sopimukseen. He antoivat Pennsylvanian siirtolaisten valita joukostaan miehen, joka tekisi 36 tunnin matkan delaware-jokea myötäilevää intiaanipolkua pitkin. Uskottiin, että mies saattaisi edetä kyseessä olevana aikana korkeintaan hieman yli 60 [[kilometri]]ä.
[[kuva:Lappanwinsoe.jpg|thumb|180px|Päällikkö Lappawinsoe delawareineen joutui häikäilemättömän maakaupan uhriksi. (Maalaus Gustavus Hesselius 1735.)]]
Thomas Penn palkkasi siirtokunnan joukosta kolme nopeinta miestä juoksemaan kilpaa puoleksitoista päiväksi. Heistä nopein ehti edetä 113 kilometriä.<ref name="Walking"/> Delawaret olivat tyrmistyneitä matkan pituudesta ja vihaisia brittien vilpillisistä keinoista. Valkoisen miehen "kävely" oli ollut suuren palkinnon toivossa kilpailleiden miesten lähes tautotonta juoksua. Delawaret käsittivät tulleensa huijatuiksi. Päällikkönsä Lappawinsoen johdolla he koettivat kumota sopimusta siinä onnistumatta.<ref name="Walking"/> Epäreilun kaupan seurauksena delawaret menettivät maitaan koillisesta Pennsylvaniasta liki 5000 [[neliökilometri]]ä. Kapinoiminen Pennsylvanian siirtokuntaa vastaan eioli olisihyödytöntä hyödyttänytuusisasukkaiden mitään, sillä delawaret olivat nähneet valkoisen miehenmäärän voimanvuoksi. Lappawinsoe ja muut päälliköt joutuivat tyytymään siihen, että heidän maansa riistettiin pala palalta. Pennsylvanian hallitus lupasilupaukset heilleuusista uuttamaista maata,olivat muttavailla kertakatetta. toisensa jälkeen lupaukset rikottiin ja delawareinDelawarien matka kohti länttä jatkui lohduttomissa merkeissälisääntyi. Monet heistä liikkuivatpäätyivät Ohion maaseudulle, jonne monetuseat pohjoisemmilta alueilta paenneet heimot olivat pystyttäneet kylänsä.<ref name="Hurt 10"> Hurt s. 10.</ref>
 
Kaiken kaaoksen ja jatkuvan muuttovaelluksen aikana delawarien alkoholinkäyttö lisääntyi. Heistä tuli aggressiivisia raivopäitä, ja heitä alettiin verrata suomalaisiin. <ref name="Henriksson 35"> Henriksson s. 35.</ref> Myös delawarien aineelliseen kulttuuriin sekoittui eurooppalaisilta omaksuttuja tapoja. Eräs näistä oli hirsimajan käyttö, joita aluksi rakennettiin valkoisten [[kirvesmies|kirvesmiesten]] voimin.<ref name="Virrankoski 96"> Virrankoski 96.</ref>
Rivi 105 ⟶ 107:
 
*Andersson, Rani&Henriksson, Markku: ''Intiaanit, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia'', Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-162-3
*Dale, Francis: ''Delaware diary: episodes in the life of a river'', Rutgers University of Press, 1996. ISBN 9780813522838
*Henriksson, Markku: ''Alkuperäiset amerikkalaiset'', s. 120-121. Gaudeamus, 1985. ISBN 951-662-385-9
*Hoffecher, Carol E. ''New Sweden in America'', Associate University Press, 1995. ISBN 9780874135206
*Hurt, Douglas, ''Ohio frontier'',Indiana University Press, 1996, ISBN 978-0-253-21212-2
*Santoro, Nicholas J. ''Atlas of the Indian Tribes of North America'', iUniverse, 2009. ISBN 978-1-4401-0795-5
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Delawaret”