Ero sivun ”Johann Gottlieb Fichte” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: hsb:Johann Gottlieb Fichte
Wm313 (keskustelu | muokkaukset)
p kuolinpäivä
Rivi 1:
[[Kuva:Johann Gottlieb Fichte.jpg|thumb|200px|Johann Gottlieb Fichte]]
 
'''Johann Gottlieb Fichte''' ([[19. toukokuuta]] [[1762]] &ndash; [[2729. tammikuuta]] [[1814]]) oli [[saksa]]lainensaksalainen [[filosofi]]. Hän kuuluu merkittävimpiin [[saksalainenSaksalainen idealismi|saksalaisen idealismin]] edustajiin. Häntä pidetään joskus saksalaisen [[nationalismi]]n ja [[antisemitismi]]n isänä.<ref>[http://members.surfbest.net/shsaltzman/Dawidowicz.html Lucy S. Dawidowicz, The War Against the Jews 1933-1945]</ref>
 
Vuodesta [[1810]] Fichte toimi [[professori]]na [[Berliini]]ssä, missä hän [[ranska]]laisenranskalaisen sotaväen liikkuessa kaduilla vuosina [[1807]]&ndash;[[1808|08]] piti kuuluisat puheensa, ''Reden an die deutsche Nation''.
 
Fichten pääkiinnostuksenkohteita olivat [[ontologia]], [[metafysiikka]] ja [[epistemologia]]. Aluksi hän seurasi [[Baruch Spinoza]]n jalanjäljissä, mutta kiinnostui myöhemmin [[Immanuel Kant]]in filosofiasta. Filosofiassaan, joka on jyrkkää [[idealismi]]a, Fichte koettaa osoittaa, että kaikki olevainen ja koko maailman järjestys on hengen välttämätön tuote. [[Jumala]] on hänestä eettinen maailmanjärjestys, myöhemmin absoluuttinen olevainen, joka vain ilmenee eettisessä toiminnassa.
 
Fichten elämäkerran on kirjoittanut hänen poikansa [[Immanuel Hermann Fichte]] ([[1796]]&ndash;[[1879]]), "spekulatiivisen”spekulatiivisen teismin"teismin” perustaja saksalaisessa filosofiassa.
 
== Teoksia ==
 
* ''Ueber den Begriff der Wissenschaftslehre'' ("Tiedeopin”Tiedeopin käsitteestä"käsitteestä”, 1794)
* ''Einige Vorlesungen über die Bestimmung des Gelehrten'' ("Oppineiden”Oppineiden kutsumuksesta"kutsumuksesta”, 1794)
* ''[[Tiedeoppi|Grundlage der gesammten Wissenschaftslehre]]'' ("Tiedeopin”Tiedeopin perusta"perusta”, 1794/1795)
* ''Grundriss des Eigenthümlichen der Wissenschaftslehre in Rücksicht auf das theoretische Vermögen'' ("Tiedeopin”Tiedeopin ominaispiirteiden yleiskatsaus"yleiskatsaus”, 1795)
* ''Grundlage des Naturrechts nach Principien der Wissenschaftslehre'' ("Luonnonoikeuden”Luonnonoikeuden perusteista"perusteista”, 1796)
* ''Zweite Einleitung in die Wissenschaftslehre'' ("Toinen”Toinen johdanto tiedeoppiin"tiedeoppiin”, 1797)
* ''Das System der Sittenlehre nach den Principien der Wissenschaftslehre'' ("Moraaliteorian”Moraaliteorian järjestelmä perustettuna tiedeoppiin"tiedeoppiin”, 1798)
* ''Über Geist und Buchstabe in der Philosophie'' ("Hengestä”Hengestä ja kirjaimesta filosofiassa"filosofiassa”, 1798)
* ''Ueber den Grund unsers Glauben an eine göttliche Weltregierung'' (1798)
* ''Appellation an das Publikum über die durch Churf. Sächs. Confiscationsrescript ihm beigemessenen atheistischen Aeußerungen. Eine Schrift, die man zu lesen bittet, ehe man sie confsicirt'' (1799)
Rivi 24:
* ''Die Bestimmung des Menschen'' (1800)
* ''Friedrich Nicolai's Leben und sonderbare Meinungen'' (1801)
* ''Die Grundzüge des gegenwärtigen Zeitalters'' ("Aikakautemme”Aikakautemme peruspiirteet"peruspiirteet”, 1806)
* ''Die Anweisung zum seligen Leben, oder auch die Religionslehre'' ("Ohje”Ohje autuasta elämää varten, eli uskonopit"uskonopit”, 1806)
* ''Reden an die deutsche Nation'' ("Puheita”Puheita Saksan kansalle"kansalle”, 1807/1808)
* ''Das System der Rechtslehre'' ("Valtio”Valtio-opin järjestelmä"järjestelmä”, 1812)
* ''Einleitungsvorlesungun in die Wissenschaftslehre'' ("Johdattelevia”Johdattelevia luentoja tiedeoppiin"tiedeoppiin”, 1813)
* ''Wissenschaftslehre nova methodo'' ("Tiedeopin”Tiedeopin uusi metodi"metodi”, Fichten vuosien 1796–1799 luennot postuumisti julkaistuna)
 
== Katso myös ==