Ero sivun ”Juha Rihtniemi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{Poliitikko
| poliitikon nimi = Juha Rihtniemi
| kuva =
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[28. elokuuta]] [[1927]]
| syntymäpaikka = [[Helsinki]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|28|8|1927|12|1|1971}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| puolue = [[Kansallinen Kokoomus]]
| entiset puolueet =
| asema = [[Kansanedustaja]] (1958–1971)
| vaalipiiri = [[Kymen läänin vaalipiiri]]
| kotipaikka =
| uskonto =
| kotisivu =
}}
'''Juha Rihtniemi''' ([[28. elokuuta]] [[1927]] [[Helsinki]] – [[12. tammikuuta]] [[1971]] [[Helsinki]]) oli suomalainen poliitikko, [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen]] puheenjohtaja [[1965]]–[[1971]] ja puoluesihteeri [[1959]]–[[1960]]. Kymen läntisestä [[vaalipiiri]]stä valittuna [[kansanedustaja]]na hän toimi vuosina [[1958]]–1971. Hänen aikanaan aloitettiin [[1968]] presidentinvaalin jälkeen [[Kokoomuksen remonttimiehet|remonttimiesten]] voimin Kokoomuksen uudelleen asemointi suomalaiseen sisäpolitiikkaan Kekkos-kriittisestä puolueesta myös ”ulkopoliittisesti kelvolliseksi” hallituspuolueeksi.
== Elämä ==
Juha Rihtniemi syntyi [[Suomenlinna]]ssa, Helsingissä 28. elokuuta 1927. Hänen isosiskonsa ja vanhin lapsi [[Irma Rihtniemi-Koski|Irma]] oli syntynyt [[27. maaliskuuta]] [[1926]] myös Suomenlinnassa. Irma Rihtniemi-Koski toimi vuosina [[1978]]–[[1979]] [[Kokoomuksen Naisten Liitto|Kokoomuksen Naisten Liiton]] puheenjohtajana ja Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajanana vuosina [[1975]]–[[1980]]. Lisäksi hän toimi Kokoomuksen puoluehallituksen ja
▲Juha Rihtniemi syntyi [[Suomenlinna]]ssa, Helsingissä 28. elokuuta 1927. Hänen isosiskonsa ja vanhin lapsi [[Irma Rihtniemi-Koski|Irma]] oli syntynyt 27. maaliskuuta 1926 myös Suomenlinnassa. Irma Rihtniemi-Koski toimi vuosina [[1978]]–[[1979]] [[Kokoomuksen Naisten Liitto|Kokoomuksen Naisten Liiton]] puheenjohtajana ja Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajanana vuosina [[1975]]–[[1980]]. Lisäksi hän toimi Kokoomuksen puoluehallituksen ja- valtuuston jäsenenä. Juha Rihtniemen isä oli yksi Kansallisen kokoomuksen perustajajäsenistä vuonna 1918 ja [[aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] johtohahmoista, [[everstiluutnantti]] [[Elja Rihtniemi]], joka toimi [[1920-luku|1920-luvulla]] Suomenlinnan komendanttina. Elja Rihtniemi oli toiminut luutnantin arvolla [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] maineikkaana Kajaanin Sissi-Rykmentin päällikkönä ja tämän jälkeen suojeluskuntavaikuttajana. Elja Rihtniemen isä, Juha Rihtniemen isoisä Volter Rihtniemi oli aikanaan ollut yksi [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] aktivisteista. Elja Rihtiniemi oli [[1930-luku|1930-luvun]] alussa Kansalliseen Kokoomukseen kuuluneen presidentin [[P. E. Svinhufvud]] luottomies. Elja Rihtniemen vaimo eli Juhan äiti oli Doris Ingrid (os. Gruene).
Suomenlinnasta Rihtniemet muuttivat kantakaupunkiin Suojeluskuntien taloon Merikatu 5:een. Isä Elja Rihtniemi menehtyi varhaisessa iässä vuonna [[1935]] ja leskeksi jäänyt Doris lapsineen muutti ensin Tehtaankatu 9:ään ja sitten Tehtaankatu 5:een. Sodan jälkeen suojeluskuntalaiset joutuivat vaikeuksiin, eikä suojeluskuntatoimintaan aktiivisesti osaaottaneilla Rihtniemillä ollut helppoa.
Vuonna [[1948]] avioituneen pariskunnan Juha ja Anna-Liisa Rihtniemen ensimmäinen yhteinen asunto sijaitsi [[Meilahti|Meilahdessa]] Mannerheimintie 93:ssa ''White Ladyn'' talossa. Asunnon koko oli 40 m². Pariskunnan ensimmäinen lapsi [[Suvi Rihtniemi]] syntyi [[8. huhtikuuta]] [[1954]]. Suvi Rihtniemi on nykyisin [[Helsingin seudun liikenne]] -kuntayhtymän toimitusjohtaja ja [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n entinen kokoomuslainen puheenjohtaja. Vuonna [[1956]] Rihtniemet muuttivat arava-asuntoon [[Pohjois-Haaga]]an, jossa hän asui vaatimattomissa oloissa kuolemaansa saakka.
=== Kansanedustaja ja puoluejohtaja===
Vuonna 1958 Rihtniemi valittiin Kymen läntisestä vaalipiiristä Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana. Vuodet [[1959]]–[[1960]] valtiotieteen maisteri Rihtniemi toimi Kansallisen Kokoomuksen puoluesihteerinä. Samaan aikaan vuosina [[1955]]–[[1965]] puheenjohtajana toimi [[Jussi Saukkonen]]. Rihtniemelle oli itsestään selvyys kuulua Kansalliseen Kokoomukseen, jota perhe oli kautta-aikain oli kannattanut. Lisäksi perheen vahva isänmaallinen ja suojeluskuntalainen tausta antoivat syyn kuulua Kansalliseen Kokoomukseen. Kuitenkin Rihtniemi ei kuulunut perinteistä kokoomusta edustaneeseen oikeistosiipeen, jonka voimahahmo oli Suomen politiikkaa liiasta neuvostomyötäilystä arvostellut [[Tuure Junnila]]. Toisin kuin Saukkoseen, Kekkonen ei luottanut Rihtniemeen. Saukkonen oli luonteeltaan vakaa eli luotettava ja paikallaan junnaava, Rihtniemi taas oli Kekkosen mielestä epäluotettava ja ailahteleva. Kekkonen tyrmäsikin toistuvasti [[1960-luku|1960-luvulla]] Rihtniemen pyrkimykset ministeriksi.
Vuoden [[1965]] puoluekokouksessa Juha Rihtniemi valittiin Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Tässä tehtävässään Rihtniemi saavutti legendaarisen maineen, osittain persoonallisen luonteensa ansiosta. Tuure Junnila oli haastanut puheenjohtajaäänestyksessä aikanaan Saukkosen ja haastoi hyvin myös Rihtniemen.
[[Suomen presidentinvaali 1968|Presidentinvaalissa 1968]] Rihtniemen johtama Kansallinen Kokoomus suunnitteli asettavansa maltillisen ja kekkosmielisen ehdokkaan, mutta ehdokkaaksi valittiinkin [[pankinjohtaja]] [[Matti Virkkunen]]. Virkkunen haastoikin Kekkosen tosissaan ja tiukasta kampanjasta tuli kekkosvastainen. Kekkonen kuitenkin voitti pääasiassa muiden puolueiden avulla, mutta hän katsoi Kokoomuksen pettäneen hänet. Kekkonen oli mielestään koko 1960-luvun auttanut Kokoomusta tekemällä siitä hyväksytympää puoluetta [[Moskova]]ssa, mutta puolue lähtikin vaalitaistelussa vastustamaan häntä. Kekkonen luotti tällöin Rihtniemeen vielä vähemmän. Rihtniemi päätti yrittää tehdä Kokoomuksesta Kekkoselle ulkopoliittisesti kelpaavan puolueen. Rihtniemestä tulikin yksi [[Kokoomuksen remonttimiehet|remonttimiehistä]].
| |||