Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 13:
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita kuten [[puupolttoaine|polttopuuta tai haketta]], fossiilisia polttoaineita, kuten [[maakaasu]]a, [[kivihiili|kivihiiltä]], [[maaöljy|öljyä]] tai [[turve]]tta<ref name="ipcc">[http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref>. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden hukkalämpö, sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.
Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: kaukolämpö 46 %, sähkölämmitys 20 %, kevyt polttoöljy 20 %, puu tai pelletti 10 %, raskas polttoöljy 1 %, maalämpö 0,4 %, muut 1 %.<ref>Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Rakentamistalouden laitos. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27. http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129</ref>.
rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf</ref>.
Uusien omakotitalojen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö 45 prosentin osuudellaan, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys noin 27 prosentin osuudella<ref>Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011, F3.</ref>.
===Lämmityksen ympäristövaikutukset===
| |||