Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä

828 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (→‎Lämmitysjärjestelmä: siis...miltä alueelta, vuodethan on selvät)
[[Kuva:Open_fireplace_with_icon.jpg|thumb|240px|Huoneiston [[takka|avotulitakka]] Allgäussa eteläisessä Saksassa.]]
 
'''moroLämmityksellä''' ontarkoitetaan [[talotekniikka|talotekniikassa]] termi, jolla kuvataan [[rakennus|rakennuksen]] tarvitseman [[lämpö]]energian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa [[huone]]tilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana, ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina.
 
==Historia==
[[Image:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.]]
 
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita kuten [[puupolttoaine|puutapolttopuuta tai haketta]], tai fossiilisia polttoaineita, kuten [[maaöljy|öljyämaakaasu]]a, [[maakaasukivihiili|kivihiiltä]]a, tai[[maaöljy|öljyä]] polttamallatai [[turve]]tta([[Euroopan unioni|EU]], [[IPCC]]). Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden hukkalämpö, sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.
 
Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: kaukolämpö 46 %, sähkölämmitys 20 %, kevyt polttoöljy 20 %, puu tai pelletti 10 %, raskas polttoöljy 1 %, maalämpö 0,4 %, muut 1,1 %.<ref>Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Rakentamistalouden laitos. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27</ref>. Uusien omakotitalojen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö 45 prosentin osuudellaan, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys noin 27 prosentin osuudella<ref>Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011, F3.</ref>.
 
 
===Lämmityksen ympäristövaikutukset===
423

muokkausta