Ero sivun ”Tatit (kansa)” versioiden välillä

Tatin etelämurretta puhuvat [[Azerbaidžan]]issa asuvat [[islam]]ia tunnustavat muslimitatit sekä [[Armenian apostolinen kirkko|Armenian kirkko]]on kuuluvat armenialaistatit.<ref name="jazyki 76-77">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 76–77 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan tateja oli Azerbaidžanissa 10&nbsp;200 henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2000 | Sivu = 473 | Tunniste = ISBN 5-87444-103-4}}</ref> Azerbaidžanin tatit ovat pitkälti sulautuneet [[azerit|azereihin]] ja puhuvat toisena kielenään [[azerin kieli|azeria]] sekä usein myös [[venäjän kieli|venäjää]], [[lezgin kieli|lezgiä]] tai [[armenian kieli|armeniaa]].<ref name="jazyki 76-77" />

 

 

Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan Venäjällä asui 19&nbsp;400 tatia ja 11&nbsp;300 vuoristojuutalaista. Dagestanissa tateja oli 12&nbsp;900 henkeä, vuoristojuutalaisia 3&nbsp;600 ja muita juutalaisia 9&nbsp;400 (jälkimmäiseen lukuun voi sisältyä myös tatin puhujia). Kabardi-Balkariassa vuoristojuutalaisia oli 3&nbsp;200 henkeä, tateja 1&nbsp;900 ja juutalaisia 1&nbsp;700.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 433–434 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref>