Ero sivun ”Yrjö Kokko” versioiden välillä

Kokko muistetaan kirjailijana parhaiten sadustaan [[Pessi ja Illusia]] ja toiminnastaan Suomen [[laulujoutsen]]ten pelastamiseksi. Hän teki uupumatta valistustyötä laulujoutsenen puolesta lukemattomin lehtikirjoituksin ja luennoin ja hänen kirjoistaan ''Laulujoutsen – Ultima Thulen lintu'' ja ''Ne tulevat takaisin'' tuli suomalaisen luonnonsuojelukirjallisuuden klassikoita. Hän etsi joutsenia yhdessä saamelaisen Sulo Rovan kanssa, jota hän Laulujoutsen-kirjassalaulujoutsenista kertovissa kirjoissaan kutsuu Niuniuksi. Itseään hän kutsuu samassasamoissa kirjassakirjoissa Tiitiksi. He löysivät kaksi joutsenta ja antoivat niille nimet Marski ja Hanna. Hän on kertonut käyttäneensä joutseniin viisi vuotta työtä ja 3000 kilometriä kävelyä. Tarina kertoo innostuksen joutsenten pelastamiseen syntyneen hänen isänsä ammuttua aikoinaan joutsenen, joka täytettiin ja vietiin siihen kouluun, jota hän kävi Viipurissa. Myöhemmin Kokko riitautui Sulo Rovan kanssa.

Kokko harrasti myös [[valokuvaus]]ta ja kuvitti itse suurimman osan kirjoistaan. Hänen tuotannolleen on ominaista faktan ja fiktion sekoittaminen. Lapin-kirjoissaan hän kuvasi luontoa ja [[saamelaiset|tunturisaamelaista]] kulttuuria. [[1950-luku|1950-luvulla]] hän tuli surulliseksi siitä, että uusi aika määräyksineen ja rajoituksineen saapui Tunturi-Lappiin ja monet vanhat tavat muuttuivat. Kokko viihtyi hyvin myös [[Kanariansaaret|Kanariansaarilla]]. Hänen kirjansa saivat paljon suosiota tavallisten lukijoiden keskuudessa, mutta kirjallisuustieteilijöitä ne eivät juuri innostaneet, paitsi juuri aikuisten satu Pessi ja Illusia. Pessi ja Illusia -kirjasta tehtiin myös baletti ja elokuva.