Ero sivun ”St. Louis Blues (kappale)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: musiikkinäyte |
→Suosio: jazznäyte myös |
||
Rivi 28:
=== Suosio ===
Handy tarjosi ”St. Louis Bluesia” useille kustantajille, mutta kukaan ei suostunut julkaisemaan kappaletta. Syyskuussa 1914 säveltäjä päätyi yhteistyökumppaninsa Harry Pacen kanssa lopulta julkaisemaan kappaleen itse.<ref name="Morgan 1998"/> Sävellys ei kuitenkaan aluksi saavuttanut paljoakaan suosiota. Vasta vuonna 1916, kun Handy ja Pace muuttivat julkaisuyhtiönsä Memphisistä New Yorkiin, alkoi suuri yleisö huomata kappaleen mahdollisuudet. Blueslaulaja [[Ethel Waters]] kuuli lähes tuntemattoman Charles Andersonin laulavan kappaletta New Yorkissa, hankki Handyltä kappaleen oikeudet ja alkoi esittää sitä [[Broadway]]llä.<ref name="Stanfield 2005"/><ref name="Morgan 1998"/> Myös [[vaudeville]]-esiintyjä [[Sophie Tucker]] otti kappaleen ohjelmistoonsa.<ref name="Wilson et al"/> Ensimmäisen nauhoituksen teki [[Columbia Records]]in vakituinen orkesteri, Charles A. Princen johtama Prince’s Band, joulukuussa 1915.<ref name="Crawford & Magee 1992"/><ref name="Jasen 2003"/> Tämä instrumentaaliversio nousi listoilla neljännelle sijalle vuonna 1916.<ref name="Wilson et al"/> Vuonna 1918 näyttelijä [[Gilda Gray]] aloitti shimmy-tanssibuumin New Yorkissa esittelemällä tanssin ”St. Louis Bluesin” tahtiin Winter Garden -teatterissa.<ref name="Wilson et al"/>▼
{{Kuuntele
| tiedostonimi = St. Louis Blues (ODJB).ogg
▲{{Ääninäytelaatikko sijoitus oikealle|Musiikkinäyte}}
| otsikko = ”St. Louis Blues”, välisoitto
| kuvaus = Näyte [[Original Dixieland Jazz Band]]in nauhoituksesta vuodelta 1921.
}}
{{Kuuntele
| tiedostonimi = St. Louis Blues (Bessie Smith).ogg
| otsikko = ”St. Louis Blues”, 1. säkeistö
| kuvaus = Näyte [[Bessie
}}
{{Ääninäytelaatikko loppu}}
▲Handy tarjosi ”St. Louis Bluesia” useille kustantajille, mutta kukaan ei suostunut julkaisemaan kappaletta. Syyskuussa 1914 säveltäjä päätyi yhteistyökumppaninsa Harry Pacen kanssa lopulta julkaisemaan kappaleen itse.<ref name="Morgan 1998"/> Sävellys ei kuitenkaan aluksi saavuttanut paljoakaan suosiota. Vasta vuonna 1916, kun Handy ja Pace muuttivat julkaisuyhtiönsä Memphisistä New Yorkiin, alkoi suuri yleisö huomata kappaleen mahdollisuudet. Blueslaulaja [[Ethel Waters]] kuuli lähes tuntemattoman Charles Andersonin laulavan kappaletta New Yorkissa, hankki Handyltä kappaleen oikeudet ja alkoi esittää sitä [[Broadway]]llä.<ref name="Stanfield 2005"/><ref name="Morgan 1998"/> Myös [[vaudeville]]-esiintyjä [[Sophie Tucker]] otti kappaleen ohjelmistoonsa.<ref name="Wilson et al"/> Ensimmäisen nauhoituksen teki [[Columbia Records]]in vakituinen orkesteri, Charles A. Princen johtama Prince’s Band, joulukuussa 1915.<ref name="Crawford & Magee 1992"/><ref name="Jasen 2003"/> Tämä instrumentaaliversio nousi listoilla neljännelle sijalle vuonna 1916.<ref name="Wilson et al"/> Vuonna 1918 näyttelijä [[Gilda Gray]] aloitti shimmy-tanssibuumin New Yorkissa esittelemällä tanssin ”St. Louis Bluesin” tahtiin Winter Garden -teatterissa.<ref name="Wilson et al"/>
Blueslaulaja [[Marion Harris]]in versio nousi listaykköseksi vuonna 1920.<ref name="Morgan 1998"/> Seuraavana vuonna neworleansilainen jazzin pioneeriyhtye [[Original Dixieland Jazz Band]] nauhoitti ensimmäisen jazzversion laulaja Al Bernardin kanssa, ja kappaleesta tuli nopeasti yksi genren standardeista – se oli jazzmusiikin äänitetyin kappale yli 20 vuoden ajan, kunnes [[Hoagy Carmichael]]in ”[[Stardust (kappale)|Stardust]]” ohitti sen.<ref name="Wilson et al"/> ”St. Louis Blues” on edelleen yksi soitetuimmista blues- ja jazzkappaleista<ref name="Wilson et al"/> ja joidenkin lähteiden mukaan yksi kaikkien aikojen levytetyimmistä kappaleista.<ref name="Allmusic"/> Jazzkriitikko Brian Peerless on antanut kappaleelle lisänimen ”jazzsoittajan ''[[Hamlet]]''”.<ref name="Stanfield 2005"/>
| |||