Ero sivun ”E. J. Vehmas” versioiden välillä

Vehmas aloitti lääketieteen opinnot [[Turun yliopistossayliopisto]]ssa 1924, mutta siirtyi opiskelemaan [[Helsingin yliopistoonyliopisto]]on 1927 ensin lääketiedettä ja sen jälkeen (1929 alkaen) kirjallisuutta ja estetiikkaa, sekä taidehistoriaa, romaanista ja pohjoismaista filologiaa valmistuen filosofian maisteriksi 1934.

Alkaessaan opiskelemaan Helsingissä hän tutustui [[Tulenkantajat|tulenkantajien]] kirjallisuuspiiriin kirjoittaen ryhmän lehteen [[Tulenkantajat (lehti)|Tulenkantajat]]. Hän avioitui taidemaalari [[Sylvi Kunnas|Sylvi Kunnaksen]] kanssa 1931 ja heidän tyttärensä on kuvataitelijakuvataiteilija Inari Neuvonen (s. 1931).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1372/ | Nimeke = Vehmas, Einari Johannes (1902–1980) | Tekijä = Ojanperä, Riitta | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = 14.3.2000 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 5.10.200}}</ref> Vehmas toimi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kirjallisuuskriitikon apulaisena ja [[Frans Eemil Sillanpää|F. E. SillanpääSillanpään]]n yksityissihteerinä 1934-19361934–1936, sekä 1937-19451937–1945 Helsingin yliopiston kemian laitoksen kanslistina. [[Talvisota|Talvi]]- ja [[Jatkosota|jatkosodassa]] Vehmas toimi lääkintäjoukoissa.

Vehmas toimi vuodesta 1945 alkaen aikakauslehti [[Taide (lehti)|Taiteen]] toimittajana, ''Suomen Taiteen Vuosikirjan'' toimittajana, sekä vuoteen 1967 asti [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] taidearvostelijana. Vuonna 1953 Vehmas nimitettiin [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin taidemuseon]] [[Intendentti|apulaisintendentiksi]] toimien virassa vuoteen 1969 asti. Hän toimi myös Ateneumin ostolautakunnassa 1953-19691953–1969 ja toimi muun muassa [[Venetsian biennaali|Venetsian biennaalin]] Suomen osaston komissaarina 1954 ja 1968. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 1969.