Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä

'''Naantalin luostari''' (''Armonlaakson luostari'', {{k-la|Vallis gratiae}}, ruots. ''Nådendal'') oli piispa [[Maunu II Tavast]]in Suomeen perustama [[birgittalaiset|birgittalais]]luostari. Luostari aloitti toimintansa [[MaskuMaskun]]ssa Karinkylässä sijainneen Stenbergan kuninkaankartanon mailla vuonna [[1440]]. Paikka ei kuitenkaan osoittautunut suotuisaksi, josta kertoo Vadstenan luostarin asiakirjoista löytyvä merkintä: "Se paikka, jolla luostari nyt kohoaa, on heille täysin sopimaton ja hyödytön, ja koska maaperä on pehmeätä ja pettävää kestämään kivirakennuksen, koska heillä ei ole puhdasta eikä terveellistä vettä, koska suosta nouseva paha haju uhkaa heidän henkeään ja koska he syksyn kevään saivat kärsiä märkyydestä ja kurasta".<ref>Oja, Aulis: "Maskun historia" (1966), s.149.</ref> luostari päätettiinpäätettiinkin jo vuonna [[1443]] siirtää [[Raisio]]n Ailosiin eli nykyiseen [[Naantali]]in, josta luostari sai lahjoituksena maatilan [[Henrik Klaunpoika Djäkn]]iltä ja tämän vaimolta Lucialta.