Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä

528 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
'''Naantalin luostari''' (''Armonlaakson luostari'', {{k-la|Vallis gratiae}}, ruots. ''Nådendal'') oli piispa [[Maunu II Tavast]]in Suomeen perustama [[birgittalaiset|birgittalais]]luostari. Luostari aloitti toimintansa [[MaskuMaskun]]ssa Karinkylässä sijainneen Stenbergan kuninkaankartanon mailla vuonna [[1440]]. Paikka ei kuitenkaan osoittautunut suotuisaksi, josta kertoo Vadstenan luostarin asiakirjoista löytyvä merkintä: "Se paikka, jolla luostari nyt kohoaa, on heille täysin sopimaton ja hyödytön, ja koska maaperä on pehmeätä ja pettävää kestämään kivirakennuksen, koska heillä ei ole puhdasta eikä terveellistä vettä, koska suosta nouseva paha haju uhkaa heidän henkeään ja koska he syksyn kevään saivat kärsiä märkyydestä ja kurasta".<ref>Oja, Aulis: "Maskun historia" (1966), s.149.</ref> luostari päätettiinpäätettiinkin jo vuonna [[1443]] siirtää [[Raisio]]n Ailosiin eli nykyiseen [[Naantali]]in, josta luostari sai lahjoituksena maatilan [[Henrik Klaunpoika Djäkn]]iltä ja tämän vaimolta Lucialta.
 
Rakennustyöt Ailosenniemellä lienevät alkaneet syksyllä [[1443]], mutta sisaret ja munkit siirtyivät luostariin ilmeisesti kesällä [[1444]]. Luostarin rakennukset ryhmittyivät luostarin kirkon ympärille. Lounaassa ja lännessä sijaitsivat munkkien tilat, pohjoisessa ja luoteessa nunnien tilat. Luostarin rakennuksista on nykyaikaan säilynyt vain vähäisiä muurinkatkelmia.<ref>Hiekkanen, Markus: ''Suomen keskiajan kivikirkot'' (2007), s. 106-107.</ref>
2

muokkausta