Ero sivun ”Lukuteoria” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cwirex (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Phrase (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Lukuteoria''' on yksi vanhimmista [[matematiikka|matematiikan]] aloista, sillä sen juuret ulottuvat kauas menneisyyteen aina 4 000 vuoden päähän. Alkuperäisessä muodossaan lukuteoria käsitteli [[luonnolliset luvut|luonnollisten lukujen]] ominaisuuksia, lähinnä niiden [[jaollisuus|jaollisuutta]]. Nykyään lukuteoria keskittyy myös luonnollisia lukuja huomattavasti laajempien lukujoukkojen tutkimiseen.
 
[[Antiikki|Antiikin ajan]] [[matemaatikko|matemaatikoista]] [[Eukleides]] ja [[Diofantos]] mainitaan huomattavimpanahuomattavimpina lukuteorian tutkijoina ja kehittäjinä. Nykyisen lukuteorian isänä voidaan pitää [[1600-luku|1600-luvulla]] elänyttä ranskalaista lakimiestä ja matemaatikkoa [[Pierre de Fermat]]'a. Jälkipolville Fermat'n nimi on tullut tunnetuksi kahdesta hänen nimeään kantavasta ongelmasta, [[Fermat'n pieni lause|Fermat'n pienestä lauseesta]] ja [[Fermat'n suuri lause|Fermat'n suuresta lauseesta]].
 
Fermat tutki Diofantoksen kirjoituksia ja väitti, että yhtälöllä <math>x^n + y^n = z^n</math>, jossa ''n'' on kokonaisluku, joka on vähintään kolme, ei ole sellaista ratkaisua, että ''x'', ''y'' ja ''z'' olisivat positiivisia kokonaislukuja. Fermat kirjoitti Diofantoksen teoksen [[marginaali]]in huomautuksen, jonka mukaan hän oli "löytänyt ihmeellisen todistuksen, mutta se ei mahdu näin kapeaan tilaan". Fermat'n suuri lause on eittämättä ollut matematiikan kuuluisin useita vuosisatoja ratkaisematta säilynyt ongelma. Työskentely ongelman parissa on jopa synnyttänyt uusia matematiikan lajeja, ja nämä aluevaltaukset ovat monesti olleet merkittävämpiä kuin lause itse.