Ero sivun ”Navajo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
liian vanhahtavaa kieltä ottaen huomioon ajankohdan |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Kieli |
| nimi = Navaho, Navajo
| muu =
| oma = Diné bizaad
| eng = Navajo
| fra = Navajo
| alue = {{Yhdysvaltain lippu}} [[Yhdysvallat]] ([[Arizona]]n, [[New Mexico]]n, [[Utah]]in ja [[Colorado]]n osavaltioissa)
| vir = ei
| määrä = 170 717 (vuonna 2007)<ref name="census2007">[http://www.census.gov/hhes/socdemo/language/data/acs/ACS-12.pdf census.gov] 2007 American Community Survey.</ref>
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[jeniseiläiskielet]]
| ryhmä = [[na-dené-kielet]]
| abc = [[latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]
| huolto =
|iso1 = nv
|iso2 = nav
|iso3 = nav
}}
{{Tämä artikkeli|kertoo kielestä. Intiaaniheimosta kertoo [[navajot]].}}
'''Navajon''' eli '''navahon kieli''' on merkittävin [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] intiaanikielistä. Se kuuluu [[athabasca-kielet|athabasca-kielien]] eteläiseen haaraan, pohjoisia tavataan muun muassa [[Kanada]]ssa ja [[Alaska]]ssa. Navajon puhujia on yli
Kieli on tunnettu siitä, että [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana Yhdysvaltojen armeija värväsi [[navajot|navajoita]] palvelukseensa salakielistä koodia käyttämään. Asia paljastui vasta, kun navajosotilaita jäi [[Japani]]n vangiksi, mutta koodia ei sodan aikana kyetty purkamaan, koska kielellä ei tuohon aikaan ollut [[kirjoitettu kieli|kirjoitettua]] asua.
Navajon kielen omakielinen nimi on ''Diné bizaad''. Kielen erityispiirteitä ovat voimakas [[synteesi|synteettisyys]] sekä sävelkulku, joka muistuttaa hieman [[kiinan kieli|kiinan kielen]] sävelkulkua.
== Äännejärjestelmä ==
Perusäänteet:
{| border="1" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"
|-----
! A a
! B b
! Ch ch
! Ch' ch'
! D d
! Dl dl
! Dz dz
! E e
! G g
! Gh gh
! Ghw ghw
! H h
! Hw hw
|-----
| align="center" | [ɑ] || align="center" | [p]
| align="center" | [tʃʰ]
| align="center" | [tʃʼ] || align="center" | [t]
| align="center" | [tˡ]
| align="center" | [ts] || align="center" | [e]
| align="center" | [k]
| align="center" | [ɣ] || align="center" | [ɣʷ]
| align="center" | [h] tai [x] || align="center" | [xʷ]
|-----
! I i
! J j
! K k
! K' k'
! Kw kw
! L l
! [[Ł]] ł
! M m
! N n
! O o
! S s
! Sh sh
! T t
|-----
| align="center" | [i] tai [ɪ] || align="center" | [tʃ]
| align="center" | [kx]
| align="center" | [kʼ] || align="center" | [kxʷ]
| align="center" | [l]
| align="center" | [ɬ] || align="center" | [m]
| align="center" | [n]
| align="center" | [o] || align="center" | [s]
| align="center" | [ʃ]
| align="center" | [tx]
|-----
! T' t'
! Tł tł
! Tł' tł'
! Ts ts
! Ts' ts'
! W w
! X x
! Y y
! Z z
! Zh zh
! ʼ
!
!
|-----
| align="center" | [tʼ] || align="center" | [tɬʰ]
| align="center" | [tɬʼ]
| align="center" | [tsʰ] || align="center" | [tsʼ]
| align="center" | [w]
| align="center" | [x] || align="center" | [j]
| align="center" | [z]
| align="center" | [ʒ] || align="center" | [ʔ]
|}
* '''H'''-kirjain yleensä edustaa [x] äännettä, mutta '''x'''-kirjainta käytetään sen sijaan kun sitä edeltää '''s'''-kirjain, esm. násxéés (suom. "Minä käännyn ympäri") mutta ei koskaan náshéés. Näin [sx] ja [ʃ] äänteitä ei koskaan sekoiteta toisiinsa.
* '''Gh'''-konsonantti [ɣ] kirjoitetaan '''y'''-kirjaimella etuvokaalien '''i''' ja '''e''' edessä (missä se [[liudennus|liudentuu]] eli palatalisoituu ja siten äänetään [ʝ]), ja '''gh''':lla '''a'''-vokaalin edessä.
* Glottaaliklusiilia '''ʼ''' ei koskaan kirjoiteta sanan alussa.
* Vokaalit [a], [e], [i] ja [o] voivat olla lyhyitä, pitkiä, nasaalisia tai sekä nasaalisia että pitkiä. Lyhytvokaalina [i] äänetään [ɪ].
::* Lyhyt: a, e, i, o
::* Pitkä: aa, ee, ii, oo
::* Nasaalinen: ą, ę, į, ǫ
::* Nasaalinen ja pitkä: ąą, ęę, įį, ǫǫ
* Navahossa on kaksi toonia, eli matala ja korkea. Tooni on oletuksena matala. Kun vokaali on pitkä, toonit voivat yhdistyä synnyttäen neljä mahdollisuutta:
::* Korkea: áá, éé, íí, óó
::* Matala: aa, ee, ii, oo
::* Nouseva: aá, eé, ií, oó
::* Laskeva: áa, ée, íi, óo
* Nämä ominaisuukset voivat yhdistyä eri tavoin, esm. '''''ą́ą́''''' (pitkä, nasaalinen, korkea tooni).
==Lähteet==
{{viitteet}}
[[Luokka:Athabasca-kielet]]
| |||