Wikipedia

Ero sivun ”Augustin Jean Fresnel” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
p r2.7.1) (Botti muokkasi: en:Augustin-Jean Fresnel
Tarkennettu Otavan suuren ensyklopedian avulla. Kirjoitusvirheitä korjattu.
Rivi 17:
| ohjaaja =
| oppilaat
| tunnetut työt = Valon aaltoteoria, [[Fresnel-linssi]], [[Fresnelin integraalit]]
| palkinnot =
| uskonto =
| alaviitteet =
}}
'''Augustin-Jean Fresnel''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|10|5|1788|[[Eure]]|[[Ranska]]|14|7|1827|[[Ville-d'Avry]]|[[Ranska]]}})<ref name=Ensyklopedia>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopdia, 19. osa (Turgenev-Veriryhmät) | Sivu = 7635, art. Valo, laatikko Valon tutkijoita | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1981 | Tunniste = ISBN 951-1-05082-6}}</ref> oli ranskalainen insinööri, joka vaikutti merkittävästi valon aaltoteorian kehitykseen. Fresnel tutki valon käyttäytymistä sekä teoreettiestiteoreettisesti että kokeellisesti.
 
Fresnel tunnetaan todennäköisesti parhaiten [[Fresnel-linssi]]nen keksijänä. SitäNiitä käytettiin ensiksi [[majakka|majakoissa]]<ref name=Ensyklopedia />, nykyisin monissa muissakin sovelluksissa.
 
==Elämäkerta==
 
Fresnel oli arkkitehdin poika, kotoisin [[Broglie]]sta, nykyisen [[Eure]]n departementin alueelta. Aluksi hän oli hidas oppimaan, eikä vielä kahdeksan­vuotiaana osannut lukea. Hän pääsi kuitenkin 13 vuoden iässä hän pääsi [[Caen]]in École Centraleen ja 16 ½ vuoden iässä [[École Polytechnique]]en, jossa hän menestyi hyvin. Sieltä hän siirtyi kansalliseen silta- ja maantiekouluun (''École des Ponts et Chaussées''). Hän toimi insinöörinätie- ja vesirakennusinsinöörinä<ref name=Ensyklopedia /> [[Vendée]]n, [[Drôme]]n ja [[Ille-et-Vilaine]]n departementeissa, mutta koska hän oli kannattanut [[Bourbon]]eja vuonna 1814, hän joutui kotiarestiin<ref name=Ensyklopedia /> ja menetti virkansa [[Napoleon I|Napoleonin]] palatessa valtaan.
 
Kun monarkia toisen kerran palautettiin, hän sai toimen insinöörinä [[Pariisi]]ssa, jossa hän asui siitä lähtien suurimman osan elämästään. Hän ilmeisesti aloitti optiikan tutkimuksensa vuonna 1814, jolloin hän kirjoitti artikkelin valon [[aberraatio]]sta, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Vuonna 1814 hän kirjoitti tutkielman [[diffraktio]]sta, ja sillä hän sai seuraavana vuonna [[Ranskan tiedeakatemia]]n palkinnon. Hän keksi erityisen linssityypin, [[Fresnel-linssi]]n, jolla voitiin korvata peilit majakoissa. Vuonna 1819 hänet nimitettiin majakoista vastaavaksi virkamieheksi. Vuonna 1823 hänet valittiin yksi­mielisesti tiede­akatemian jäseneksi, ja vuonna 1825 hän pääsi myös [[Royal Society of London]]in jäseneksi. Vuonna 1827, hänen ollessaan jo vakavasti sairaana, Royal Society myönsi hänelle Rumfordin palkinnon.
Rivi 38:
==Tutkimukset ==
 
Fresnelin keksinnöt perustuivat [[Thomas Young]]in kokeisiin, ja hän sovelsiselitti valon aaltoteoriaaaaltoteorian moniinavulla monia [[optiikka|optiikan]] ilmiöihinilmiöitä. Vuonna 1817 Young oli ehdottanut, että valoaaltoihin liittyy vähäinen poikittainen komponentti, joskin hänen mukaansa niiden pitkittäinen komponentti olisi paljon suurempi. Vuonna 1821 Fresnel kuitenkin osoitti matemaattisesti, että valon [[polarisaatio]] oli selitettävissä vain olettamalla, että valoaallot olivat kokonaan poikittaista aaltoliikettä ilman pitkittäistä komponenttia.
 
Fresnel esitti eräiden tähtitieteellisten havaintojen selittämiseksi hypoteesin, jonka mukaan liikkuva aine kuljetti [[valoeetteri|eetteriä]] mukanaan.
 
Käyttämällä kahta metallipeiliä, jotka muodostivat lähes 180 asteen kulman, hän sai kumotuksi [[diffraktio]]n vaikutuksen kokeessa, jolla [[F. M. FrimaldiGrimaldi]] oli tutkinut valoaaltojen [[interferenssi]]ä. Tämän hän katsoi vakuuttavasti vahvistavan, että valoaaltojen interferenssi oli selitettävissä aaltoteorian avulla.
 
Yhdessä [[François Arago]]n kanssa hän tutki myös polarisoitujen säteiden interferenssiä. Hän osoitti, että ympyräpolaroitunutta vloavaloa voitiin saada [[Fresnelin särmiö]]ksi kutsutulla lasisärmiöllä, jossa on kaksi 126 asteen tylpäätylppää ja kaksi 54 asteen terävää kulmaa. Fresnel havaitsi ja selitti myös jännittyneiden kiteiden [[kahtaistaittavuus|kahtaistaittavuuden]].<ref name=Ensyklopedia />
 
== Viitteet ==
 
{{viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
Perhaps Fresnel's most widely interpreted written work was his Memoir on the Diffraction of Light, submitted to the Academe of science in 1812. Bellow are translations of his publications into English.
 
* {{Kirjaviite | Tekijä = Augustin Fresnel | Nimeke = The Wave Theory of Light - Memoirs by Huyghens, Young and Fresnel | Sivu = 79-145 | Julkaisija = American Book Company | Vuosi = 1819 | www = http://books.google.com/?id=_0hWAAAAMAAJ&dq=memoir%20of%20fresnel&pg=PA79#v=onepage&q&f=false}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Augustin_Jean_Fresnel”