Ero sivun ”Kiitäjälinnut” versioiden välillä

| jako = Heimot

* ''[[Aegialornithidae]]'' '''†'''

* ''[[Jungornithidae]]'' '''†'''

'''Kiitäjälinnut'''<ref name="BLarkisto"/><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P. | Nimeke=Biologian sanakirja | Sivu= 811| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-1-17618-8}}</ref> eli '''kirskulinnut'''<ref name="RK">[http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml Rariteettikomitea: Suomessa tavatut lintulajit] BirdLife Suomi. Haettu 29.11.2010</ref> (''Apodiformes'') on lintulahko. Sen tieteellinen nimi tarkoittaa ’ilman jalkoja’, sillä lintujen pienet ja vahvakyntiset jalat soveltuvat huonosti kävelemiseen. Lentäessään kiitäjälinnut pitävät jalkojaan lähellä ruumistaan, jolloin ne vaikuttavat lähes jalattomilta. Varsinkin [[Kiitäjät (lintuheimo)|kiitäjät]] viettävät lähes koko elämänsä ilmassa. [[Kolibrit]] puolestaan ovat ainoita lintuja, jotka pystyvät lentämään paikallaan tai jopa taaksepäin niiden kapeiden siipien lyödessä 15–80 kertaa sekunnissa.

KiitäjälinnutNykyiset kiitäjälinnut jakaantuvat kolmeen heimoon:<ref name="BLarkisto">[http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/vanha/lahkot-ja-heimot.shtml BirdLife Suomen arkisto (2000): Lahkot, heimot ja niiden lajimäärät] Luettu 6.4.2011</ref><ref name="ITIS">{{ITIS|ID=177993|taksoni=Apodiformes|luettu=6.4.2011}}</ref> kiitäjiä on 67 lajia, [[puukiitäjät|puukiitäjiä]] eli töyhtökirskujia neljä ja kolibreja 325–340 lajia. [[Suomi|Suomessa]] ainoana vakituisena lajina esiintyy [[tervapääsky]] (''Apus apus''). Suurharvinaisuuksina on lisäksi tavattu [[alppikiitäjä]] (''Apus melba''), [[vaaleakiitäjä]] (''Apus pallidus''), [[kafferikiitäjä]] (''Apus caffer'') ja [[piikkipyrstökiitäjä]] (''Hirundapus caudacutus'')<ref name="RK" />.

[[Luokka:Kiitäjälinnut|*]]