|
[[Tiedosto:Brillanten.jpg|pienoiskuva|[[Jalokivi]]ä ([[timantti]]a)]]
[[Tiedosto:Rantakallio.jpg|pienoiskuva|Kallio muodostuu kivestä.]]
'''Kivi''' on tunnetusti joni tunnetaan nimellä jomppaa discordissa
'''Kivi''' on [[materiaali|seosmateriaali]], joka muodostuu [[Mineraali|mineraaleista]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ilkka Laitakari|Nimeke=Kiviopas|Vuosi=1966|Sivu=|Julkaisupaikka=Porvoo|Julkaisija=WSOY}}</ref> Kivet luokitellaan eri kivilajeihin niiden mineraalisisällön mukaan. Useimmiten mineraalit ovat tiiviisti toisiinsa liittyneitä, ja ne saattavat muodostaa kiviin kerroksia tai erilaisia kuvioita. Joskus mineraalit erottuvat silmämääräisesti, mutta joskus ne ovat erotettavissa vasta [[mikroskooppi|mikroskoopilla]].<ref name=":Jokamiesgeo">{{Kirjaviite | Tekijä = Taipale, Kalle | Nimeke = Jokamiehen geologia | Vuosi = 1995 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kirjayhtymä | Tunniste = 925918062 | Isbn = 9512640465, 9789512640461 | www = https://www.worldcat.org/oclc/925918062 | Viitattu = 2019-03-30}}</ref>
Kivilajit jaotellaan syntyperänsä mukaan [[magmakivilaji|magmakivilajeihin]], [[sedimenttikivilaji|sedimenttikivilajeihin]] ja [[metamorfinen kivilaji|metamorfisiin kivilajeihin]].<ref>[http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=61&Itemid=31 Geologia.fi: Kivet (Johdanto kiviin)]</ref> Magmakivet ovat muodostuneet kiteytyneestä [[magma]]sta, sedimenttikivet vanhempien kivilajien [[rapautuminen|rapautuessa]] sekä muodostaessa iskostuneita yhdisteitä ja metamorfiset kivet puolestaan magma- ja sedimenttikivien joutuessa syvällä maan kuoressa kuumuuden sekä kovan paineen alaisiksi. Maankuoren kivilajeista 95 prosenttia on syntynyt sulasta kiviaineksesta ja vain 5 prosenttia on kerrostumalla syntyneitä tai niistä muuttuneita.<ref name=":Jokamiesgeo" />
Kivi on [[epäorgaaninen aine|epäorgaaninen]] eli elottoman luonnon aine.<ref>[http://www.his.state.mt.us/shpo/archaeology/Ancient%20Teachings/Ancient%20Teachings%203/Ancient%20Teachings%203A.pdf What is Anchient Stone Technology] {{Wayback|1=http://www.his.state.mt.us/shpo/archaeology/Ancient%20Teachings/Ancient%20Teachings%203/Ancient%20Teachings%203A.pdf |päiväys=20060925131219 }} Montana Historical Society</ref> Joskus kivissä voi olla kasvien tai eläinten esihistoriallisia jäänteitä eli [[fossiili|fossiileja]].<ref>[http://www.unmuseum.org/fossil.htm What is a fossil] UN Museum</ref>
Kiveä käytetään teollisuudessa moniin eri tarkoituksiin, kuten keittiötasoihin. Kivi on [[materiaali]]na kalliimpaa, mutta monessa tarkoituksessa kestävämpää kuin esimerkiksi [[puu]].<ref>[http://www.suomela.fi/keittion-tyotaso-toimivuuden-perusta.aspx Keittiön työtaso: toimivuuden perusta] {{Wayback|1=http://www.suomela.fi/keittion-tyotaso-toimivuuden-perusta.aspx |päiväys=20090207144036 }} Suomela 2005</ref>
== Kivien päätyypit ==
=== Magmakivilajit ===
[[Magmakivi]]lajit ovat syntyneet jähmettymällä [[magma]]sta, maankuoressa tai sen alla sijaitsevasta pääasiassa sulasta kiviaineksesta. Ne jakautuvat ''plutonisiin'' eli ''[[syväkivi]]lajeihin'', jotka ovat jähmettyneet jo syvällä maankuoressa, sekä [[tulivuori]]sta maan pinnalle purkautuneesta [[laava]]sta syntyneisiin ''vulkaanisiin'' eli ''[[pintakivi]]lajeihin''. Tavallisimpia syväkivilajeja ovat [[graniitti]], [[dioriitti]], [[gabro]] ja [[peridotiitti]] sekä pintakivilajeja puolestaan [[kvartsiporfyyri]], [[andesiitti]] ja [[basaltti]]. Joskus erotetaan omaksi ryhmäkseen kallioperän raoissa jähmettyneet ''[[juonikivi]]lajit'', joita ovat muun muassa [[graniittiporfyyri|graniitti-]] ja [[dioriittiporfyyri]] sekä [[diabaasi]].
| 