Ero sivun ”Margariini” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kalaöljy
jäsentelyä
Rivi 4:
Pöytämargariinit valmistetaan yleensä kokonaan kasviöljyistä. Margariinin pääraaka-aine on yleensä [[Rypsiöljy|rypsi]]- tai [[auringonkukkaöljy]] sekä loppuun asti kovetettu [[Palmuöljy|palmu-]] tai [[kookosöljy]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-9973983|nimeke=Onko margariini lisäainepommi ja miten sitä tehdään? 7 väitettä, asiantuntijat vastaavat|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2017-12-15|viitattu=2024-03-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":0" /> Suomessa myytävä margariini saa sisältää kasvirasvan lisäksi enintään kolme prosenttia [[maitorasva]]a<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/tuote--ja-toimialakohtaiset-vaatimukset/muut-tuotekohtaiset-vaatimukset/levitettavat-rasvat/|nimeke=Levitettävät rasvat|julkaisu=Ruokavirasto|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
Margariini kuuluu ultraprosessoituihin [[ValmisruokaUltraprosessoitu ruoka|ultraprosessoituihin valmisruokiin]]<ref name="Nimetön-rGKL-3">{{Lehtiviite|Tekijä=Eurídice Martínez Steele, Larissa Galastri Baraldi, Maria Laura da Costa Louzada, Jean-Claude Moubarac, Dariush Mozaffarian, Carlos Augusto Monteiro|Otsikko=Ultra-processed foods and added sugars in the US diet: evidence from a nationally representative cross-sectional study|Julkaisu=BMJ Open|Ajankohta=2016-01-01|Numero=3|Sivut=e009892|Pmid=26962035|Doi=10.1136/bmjopen-2015-009892|Issn=2044-6055|www=https://bmjopen.bmj.com/content/6/3/e009892|Kieli=en}}</ref><ref>Ultra-processed foods and the corporate capture of nutrition. 07 December 2020. BMJ 2020; 371 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.m4601</ref>. Se valmistetaan nykyisin katalyyttisen [[Vaihtoesteröinti|vaihtoesteröinnin]] avulla. Täysin kovetettu eli täysin tyydyttyneeksi muutettu kasviöljy vaihtoesteröidään siinä käsittelemättömän kasviöljyn kanssa. Öljyjen sisältämät rasvat muuntuvat tällöin täysin uudentyyppisiksi synteettisiksi triglyserideiksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo12347|nimeke=Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään?|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2024-03-18}}</ref>
 
Margariini kovetettiin aiemmin runsaasti [[Trans-rasvaTransrasva|teollisia transrasvoja]] synnyttävän katalyyttisen osittaishydrauksen avulla.<ref name=":0" />
 
Margariinien valmistukseen käytetään myös lisäaineita kuten [[emulgointiaine]]ita, [[säilöntäaine]]ita ja aromeja. Kevytmargariinit sisältävät eniten lisäaineita<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-9973983|nimeke=Onko margariini lisäainepommi ja miten sitä tehdään? 7 väitettä, asiantuntijat vastaavat|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2017-12-15|viitattu=2024-03-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Rivi 15:
 
== Kulutus ==
Margariinin kulutus ohitti Suomessa voin kulutuksen vuonna 1988<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://suomisyojajuo.fi/2021/02/25/margariinin-monimutkainen-historia/|nimeke=Margariinin monimutkainen historia|tekijä=suomisyojajuo|julkaisu=Suomi syö ja juo|ajankohta=2021-02-25|viitattu=2023-06-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. muttaMargariinin kokonaiskulutus ehti oli yli 2,5-kertaa voita suurempaa vuonna 2008, jolloin margariinia kului 21 grammaa päivässä henkeä kohti. Margariinin kulutuksen tilastointi lakkasi seuraavana vuonna.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2020-lopullinen-ja-ennakko-2021|nimeke=Ravintotase 2020 lopullinen ja ennakko 2021|julkaisu=Luonnonvarakeskus|viitattu=2023-07-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Finravinto-tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että voin ja voita sisältävien rasvalevitteiden kulutus kiri jälleen margariinin ohi vuoteen 2017 mennessä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ruoka/art-2000007843680.html|nimeke=Ravitsemus {{!}} Osa ihmisistä karttaa margariinia turhaan – Asiantuntijat kertovat, millaista rasvaa kannattaa panna leivän päälle|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-03-08|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>., Margariininjolloin käyttömargariinin kulutus oli vuoden 2017 Finravinto-tutkimuksessatutkimukseen osallistuneilla naisilla enää 6 grammaa ja miehillä 9 grammaa päivässä<ref>Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Sivu 51. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref>. Kulutuksen väheneminen saattaa liittyä siihen, että elintarviketeollisuus on alkanut korvaamaan margariinia [[Ruokaöljy|ruokaöljyllä]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://fazerpro.fazer.com/katalogi/tuotteet/makeat-leipomotuotteet/makeat-tuoreet-leipomotuotteet/pitkot-ja-taytepitkot/oululainen-pullava-viipaloitu-pitko-450g/|nimeke=Oululainen Pullava Viipaloitu pitko 450g|julkaisu=fazerpro.fazer.com|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.saarioinen.fi/tuote/broilerpyorykat-400-g2/|nimeke=Broilerpyörykät 400 g|julkaisu=Saarioinen|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.
 
Margariinin kokonaiskulutus ehti olla yli 2,5-kertaa voita suurempaa vuonna 2008, jolloin margariinia kului 21 grammaa päivässä henkeä kohti. Margariinin kulutuksen tilastointi lakkasi seuraavana vuonna.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2020-lopullinen-ja-ennakko-2021|nimeke=Ravintotase 2020 lopullinen ja ennakko 2021|julkaisu=Luonnonvarakeskus|viitattu=2023-07-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Yhdysvalloissa margariinin kulutus pieneni lähes kolmanneksen vuosina 2000-2014, koska sitä alettiin korvaamaan voilla<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001823449.html|nimeke=Voi voitti margariinin - Unilever käänsi takkinsa|tekijä=Taloussanomat|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2014-01-21|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
Yhdysvalloissa margariinin kulutus pieneni lähes kolmanneksen vuosina 2000-2014, koska sitä alettiin korvaamaan voilla<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001823449.html|nimeke=Voi voitti margariinin - Unilever käänsi takkinsa|tekijä=Taloussanomat|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2014-01-21|viitattu=2024-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
==Käyttö voin korvaajana==
Margariinia alettiin käyttää 1920-luvun Suomessa voin rinnalla. Tutkimuksissa oltiin havaittu, että suomalaisten rasvan saanti oli niukkaa. Aikakakauden keskeisenä ravitsemusasiantuntijana pidetyn Carl Tigerstedtin mukaan edullinen ja runsaasti energiaa sisältävä margariini sopi erityisen hyvin sen väestöosan ruokavalioon, jolla ei ollut varaa voihin. Margariini oli hänen mukaansa mukaan yhtä ravitsevaa. Voi oli lisäksi puolta kalliimpaa. Voin korvaamista margariinilla saatettiin pitää jopa isänmaallisena velvollisuutena, koska kallista voita säästyi siten vientiin.<ref>Kaija Rautavirta ja Antti Ahlström: Ravitsevaa ja edullista. Suomen ensimmäiset elintarvikemessut 1926. https://core.ac.uk/download/158607000.pdf</ref><ref>Ravitsevaa ruokaa huokeaan hintaan. Carl Tigerstedt suomalaisen kansanravitsemuksen edistäjänä. Kaija Rautavirta. Sosiaalilääketieteen yhdistys 12/2020.https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/41503e0f-7fc1-4bd9-9cb7-ed1bf670ce9e/content</ref> 1920-luvulla ei vielä tiedetty margariinin runsaasti sisältämien teollisten transrasvojen sydänsairauksia aiheuttavista vaikutuksista<ref name="HafnerObit">Katie Hafner, [https://www.nytimes.com/2017/06/01/science/fred-kummerow-dead-biochemist-ban-trans-fatty-acids.html Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102], ''New York Times'' (June 1, 2017).</ref>.