|
'''Talkkuna''' on nesteeseen, viiliin, rasvaan tai marjoihin sekoitetuista talkkunajauhoista tehty suomalainen perinneruoka. Talkkunajauho on savustetuista viljanjyvistä ja mahdollisesti myös [[Herne|herneistä]] tai [[Pavut|härkäpavuista]] valmistettua jauhoa. Viljoista voidaan käyttää [[ohra|ohraa]], [[kaura|kauraa]], [[ruis|ruista]], [[vehnä|vehnää]] tai näiden yhdistelmää. Talkkunan raaka-aine vaihtelee paikkakunnittain.
'''Talkkuna''' on nesteeseen sekoitetuista talkkunajauhoista tehty ruoka. Talkkunajauho on perinteinen suomalainen jauhovalmiste, joka koostuu paahdetusta, yleensä melko karkeaksi jauhetusta viljasta. Viljana on [[ohra]], [[ruis]] tai [[kaura]], harvemmin [[vehnä]]. Valmistusaine vaihtelee paikan mukaan, joissain versioissa mukana on myös papuja. Suolaa saattaa olla mukana pieni määrä. [[Häme]]essä käytetään kauraa, jonka lisänä ohraa, [[herne]]itä tai [[papu]]ja. [[Karjala]]ssa ja [[Savo]]ssa talkkuna on pääasiassa ohraa. Vilja keitetään padassa puolikypsäksi, valutetaan ja kuivataan riihessä savustaen tai nykyisin myös muussa sopivassa paikassa.
Talkkuna valmistettiin ennen keittämällä jyvät ja muut mahdolliset raaka-aineet padassa puolikypsiksi, minkä jälkeen vesi valutettiin pois. Tämän jälkeen raaka-aineet kuivattiin riihessä savustaen ja jauhettiin yleensä melko karkeaksi jauhoksi.
== Talkkuna Suomen maakuntien ruokaperinteessä ==
Talkkunan syönti keskittyi vanhastaan [[Häme]]eseen, [[Savo]]on, [[Kainuu]]seen ja [[Karjala]]an. Pohjoisimmassa Suomessa sitä ei tunneta ja rannikoillekin se levisi vasta myöhään. [[Kainuu]]ssa on oma kainuulainen talkkuna.
Talkkuna syödään Etelä- ja Länsi-Suomessa ''pöperönä'', jolloin sitä sekoitetaan veteen, marjoihin (esim. [[mustikkapöperö]] eli pöllöhillo), rasvaan tai kalaliemeen. Talkkunatahna tunnetaan myös nimellä ''[[pepu]]'' ja niitäsitä syödään leivän asemasta. Talkkunajauhon sijasta voidaan käyttää kypsentämätöntäkin viljaa ja leivänpaloja. [[Lounais-Häme]]essä ja Varsinais-Suomessa talkkunaa syödään myös [[viili]]in tai [[piimä]]än sekoitettuna, jolloin siitä käytetään nimitystä ''piepo'' tai ''piapo''<ref name="Horila">{{Lehtiviite | Tekijä =Horila, Tapio | Otsikko =Missä syödään piapoa | Julkaisu =Lounais-Hämeen joulu | Ajankohta =1985 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}(''Julkaistu myös teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä =Horila, Tapio | Nimeke =Lehtori ja hänen syrjähyppynsä. Kirjoituksia kansanperinteestä ja kotiseututyöstä, äidinkielestä, ihmisistä | Kappale = | Sivu =139-141 | Selite = | Julkaisupaikka =Somero | Julkaisija = Somero-seura | Vuosi =1990 | Tunniste = ISBN 952-90-2450-9 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }})</ref>. Talkkunajauhon nimitys samoilla alueilla on ''piapojauho''.<ref name="Horila" /><ref name="ruokatieto">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/nykypaiva-rakentuu-historian-paalle/mutti-ja-muuta-perinneruokasanastoa|Nimeke=Mutti ja muuta perinneruokasanastoa|Tekijä=|Julkaisu=|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Ruokatieto Yhdistys ry|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=7.12.2012|Kieli=}}</ref>
[[Häme]]essä käytetään kauraa, johon on lisätty ohraa, herneitä tai härkäpapuja.
[[File:Ohratalkkunaa, rapeaa tirripaistia ja piimää.jpg|thumb|Annos pohjoissavolaista ohratalkkunaa (talkkunapuuroa), rapeaa tirripaistia ja piimää.]]
Savolainen talkkuna valmistettiin Pohjois-Savossa ohrasta, Etelä-Savossa taas kauran joukkoon saatettiin lisätä hernettä, ohraa, joskus tattariakin. Tavallisin tapa syödä ohratalkkunaa oli valmistaa siitä puuro ”vispilöimällä kuumaan, hiukan suolalla maustettuun veteen talkkunajauhot”.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Räsänen Bertta|Nimeke = Savolainen keittokirja|Sivu = 82|Julkaisija = Kustannuskiila Oy Kuopio|Vuosi = 1978}}</ref> Talkkunapuuro tarjottiin joko voin tai [[Tirripaisti|tirripaistin]] kanssa. Koska ohratalkkuna on kypsennettyä, jauhettua ohraa, keittämistä ei tarvittu. [[Tirripaisti]] puolestaan valmistettiin suikaloidustapekonista siansivustaeli ohuista siankylkisiivuista, jokajotka ruskistettiinpaistettiin pannulla rapeaksi. Suikaleet maustettiin sen jälkeen suolalla ja pannulle lisättiin tilkka vettä. Savossa tunnetaan myös ohrasta valmistettu kourakas, koprakaenen, nyrkkitalakkuna, pöppi tai kopratalkkuna.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Bertta Räsänen|Nimeke = Savolainen keittokirja|Sivu = 84|Julkaisija = Kustannuskiila Oy|Vuosi = 1978}}</ref> Uuden talkkunan onnistuminen kokeiltiin keittämällä uusista talkkunoista veteen sekoitettu tiukka puuro, josta pyöritettiin kourassa (kopra) puristamalla pyöreä pallo, joka voitiin kastaa paistiin tai sen päälle laitettiin voita.
[[Karjala]]ssa on syöty pääasiassa ohratalkkunaa.
Hieman erilaisena talkkunaTalkkuna tunnetaan myös Etelä-Pohjanmaalla, mutta valmistustapa on erilainen. Siellä seTalkkuna valmistetaan Etelä-Pohjanmaalla paahtamalla kokojyväkaurakaura-, ohra-, ja ruisjauhoa. Eteläpohjalaiseen talkkunaan ei käytetä papuja tai herneitä. Talkkunaa syödään viiliin tai piimään sekoitettuna vellinä, tai marjoihin sekoitettuna "tokerona". Nykyään on suosittua sekoittaa talkkunajauhoa myös jäätelöön. Myös talkkunamuroja on nykyisin saatavilla.
EriTeollisesti valmistettuja eri maakuntien talkkunajauhoja onmyydään nykyisin saatavana kaupallisesti tuotettuna ympäri Suomea.
== Talkkuna kulttuurissa ==
| 