Ero sivun ”Suomen kielet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty puuttunut partitiivin pääte numeroilmaukseen. Vaihdettu % prosentiksi. |
|||
Rivi 47:
== Vieraat kielet ==
[[File:Vieraskieliset Suomessa 2020.png|thumb|Suomen vieraskieliset vuonna 2020, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamelaisia kieliä.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://pxnet2.stat.fi:443/PXWebPXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/|nimeke=Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi|julkaisu=Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat|viitattu=2021-10-15|ietf-kielikoodi=fi}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>]]
Vuonna 1980 Suomen väestöstä vieraskielisten osuus oli 0,2 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/sofia-ja-onni-svetlana-ja-ahmed-satavuotiaan-suomen-nimitrendit|nimeke=Sofia ja Onni, Svetlana ja Ahmed – satavuotiaan Suomen nimitrendit - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2023-10-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Vieraskielisten osuus on ollut Suomessa nousussa vuodesta 1990 asti, jolloin maan koko väestöstä noin 24 783 oli vieraskielisiä.<ref name=":3" /> Vuonna 2019 vastaava luku oli ylittänyt 400 000 henkeä, ja vuonna 2020 vieraskielisiä oli Suomessa 432 847.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html|nimeke=Vieraskieliset|julkaisu=www.stat.fi|ajankohta=2021|viitattu=2021-05-19|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20230526210235/https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html|arkistoitu=2023-05-26}}</ref><ref name=":3" /> Eniten vieraskielisiä suhteessa kotoperäiseen väestöön on Ahvenanmaalla, [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]], [[Närpiö|Närpiössä]], [[Korsnäs|Korsnäsissä]], [[Pietarsaari|Pietarsaaressa]] ja [[Turku|Turussa]]. Vieraskielisen väestön osuus vaihtelee näillä alueilla 10–22
Vuonna 2022 Suomen suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://pxdata.stat.fi:443/PxWebPxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rm.px/|nimeke=Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kieli, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot|julkaisu=PxWeb|viitattu=2023-04-16|ietf-kielikoodi=fi}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
Rivi 88:
Vuonna 2017 18–64-vuotiaista suomalaisista vieraita kieliä kertoi osaavansa 93 prosenttia, kun huomioon otettiin vähäinenkin kielitaito. Useampaa kuin yhtä vierasta kieltä heistä osasi 78 prosenttia suomalaisista. Yhtä vierasta kieltä osasi joka seitsemäs, kahta vierasta kieltä joka kolmas ja kolmea tai useampaa kieltä lähes puolet. Naiset osasivat useampia kieliä kuin miehet. Naisista vähintään neljää kieltä osasi 24 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Miehistä vain yhtä vierasta kieltä osasi joka viides ja naisista joka kymmenes.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stat.fi/til/aku/2017/04/aku_2017_04_2018-12-12_kat_003_fi.html|nimeke=Tilastokeskus - 3. Useampaa kuin yhtä vierasta kieltä osaa 78 prosenttia suomalaisista|tekijä=Helena Niemi|julkaisu=www.stat.fi|viitattu=2023-11-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Miehistä joka kymmenes ei osannut vieraita kieliä, naisista 5 prosenttia.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://tilastokeskus.fi/til/aku/2017/04/aku_2017_04_2018-12-12_tau_001_fi.html|nimeke=Tilastokeskus -|tekijä=Helena Niemi|julkaisu=tilastokeskus.fi|viitattu=2023-11-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Yleisin kahden osatun kielen yhdistelmä oli ruotsi ja englanti, joita osasi kaksi kolmesta aikuisista. Tämä tarkoittaa lähes 2,2:ta miljoonaa suomalaista. Englantia ja [[Saksan kieli|saksaa]] osasi noin kolmannes ja lähes yhtä moni ruotsia ja saksaa.<ref name=":5" /> Eniten vieraita kieliä taitamattomia oli 55–64-vuotiaiden joukossa, 17 prosenttia.<ref name=":6" />
Suomalaisilla on vallalla ajatus siitä, että yksin englannin taito on riittävä vieraiden kielten taitoja ajatellen. Myös tilastot osoittavat näin. Vuonna 2019 julkistettujen [[Opetushallitus|opetushallituksen]] tilastojen mukaan laaja kielitaito (enemmän kuin kahden vieraan kielen opinnot) alkaa olla Suomessa harvinaista. Kun vuonna 2005 ylioppilaskirjoituksissa yli 18 000 abiturienttia kirjoitti lyhyen toisen vieraan kielen, vuonna 2019 vastaava luku oli enää 3 900 abiturienttia. Toisen lyhyen vieraan kielen valitsi vuonna 2019 joka neljäs lukiolainen ja pitkän kielen alle joka viides. Näistä vain osa kirjoittaa aineen ylioppilaskirjoituksissa.<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=https://jyunity.fi/ajattelijat/suomalaisten-kielitaito-romahtanut/|nimeke=Suomalaisten kielitaito romahtanut - ei mikään pikku juttu, nyt on toimittava|tekijä=martta.walker|julkaisu=JYUnity|ajankohta=2020-02-05|viitattu=2023-11-13}}</ref> Suomalaisten kapeneva kielitaito on 2020-luvulla alkanut huolettaa myös työntekijöitä palkkaavia yrityksiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/suomalaisten-kapeneva-kielitaito-huolestuttaa-yrityksia|nimeke=Suomalaisten kapeneva kielitaito huolestuttaa yrityksiä {{!}} Helsingin yliopisto|julkaisu=www.helsinki.fi|ajankohta=2021-05-17|viitattu=2023-11-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":7" /><ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://kauppapolitiikka.fi/vienti-vaatisi-laajempaa-kielitaitoa/|nimeke=Vienti vaatisi laajempaa kielitaitoa|tekijä=markkujokinen|julkaisu=Kauppapolitiikka|ajankohta=2022-03-21|viitattu=2023-11-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
| |||