Ero sivun ”Transsukupuolisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Transsukupuoliset kokevat syntymässä määritellyn sukupuolensa ja siihen liittyvät fyysiset piirteet ja yhteiskunnan opettamat [[sukupuolirooli]]t itselleen vieraiksi ja usein myös ahdistaviksi ja vastenmielisiksi, ja saattavat toivoa näiden fyysisten piirteiden muuttamista omaa sukupuoli-identiteettiään vastaaviksi niin sanotun [[sukupuolenkorjausprosessi]]n avulla, jossa ihmisen ulkoista olemusta muutetaan lähemmäs omaksi koettua sukupuolta.<ref name="trasek">{{Verkkoviite | Osoite = http://trasek.fi/perustietoa/transsukupuolisuus/ | Nimeke = Transsukupuolisuus | Julkaisija = Trasek | Viitattu = 12.2.2017 }}</ref><ref name="tk">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01195/transsukupuolisuus | Nimeke = Transsukupuolisuus | Ajankohta = 17.4.2023| Tekijä = Kärnä, Teemu | Julkaisu = Terveyskirjasto}}</ref> Transsukupuoliset muodostavat [[Sukupuolivähemmistöt|sukupuolivähemmistön]], jonka kooksi arvioitiin vuonna 2015 vain prosentti väestöstä<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.sciencenewsforstudents.org/article/gender-when-body-and-brain-disagree|Nimeke=Gender: When the body and brain disagree|Tekijä=Mascarelli, Amanda Leigh|Julkaisu=Science News for Students|Ajankohta=31.7.2015|Viitattu=12.1.2021|Kieli={{en}}}}</ref>. Viime vuosina on kuitenkin havaittu, että jopa noin 4 prosenttia nuoruusikäisistä ei identifioidu biologiseen sukupuoleensa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/menokone/events/59184|nimeke=Riittakerttu Kaltiala: Transsukupuolisuus - Mitä tieteellinen tutkimus kertoo asiasta? {{!}} {{!}} Helsinki|julkaisu=https://www.hs.fi/menokone/|viitattu=2023-05-26}}</ref>.
Sukupuolidysforian paranemisprosentti on 49-100 % pitkäaikaisseurannassa ilman mitään hoitoa.<ref name="one">{{cite journal |last=Davenport |first=C. W. |title=A follow-up study of 10 feminine boys |journal=Archives of Sexual Behavior |date=1986 Dec |volume=15 |issue=6 |pages=511-7 |pmid=3800642 |doi=10.1007/BF01542316 |url=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/3800642/}}</ref><ref name="two">{{cite book |last=Green |first=Richard |title=The "sissy Boy Syndrome" and the Development of Homosexuality |url=https://books.google.fi/books/about/The_sissy_Boy_Syndrome_and_the_Developme.html?id=5ocJGwAACAAJ&redir_esc=y |year=1987 |publisher=Yale University Press |pages=416 |description=Uses a 15-year study of two groups of boys and their parents to examine the impact of early sexual role behavior on the development of homosexuality.}}</ref><ref name="three">{{cite journal |last=Kosky |first=Robert J. |title=Gender-Disordered Children: Does Inpatient Treatment Help? |journal=The Medical Journal of Australia |date=1987 Jun 1 |url=https://stopsafeschools.com/wp-content/uploads/2022/09/Gender-Disordered-Children-does-inpatient-treatment-help-Robert-J.-Kosky.pdf}}</ref><ref name="four">{{cite journal |last1=Drummond |first1=Kelley D |last2=Bradley |first2=Susan J |last3=Peterson-Badali |first3=Michele |last4=Zucker |first4=Kenneth J |title=A follow-up study of girls with gender identity disorder |journal=Dev Psychol |date=2008-01 |volume=44 |issue=1 |pages=34-45 |doi=10.1037/0012-1649.44.1.34 |pmid=18194003 }}</ref><ref name="five">{{cite journal |last1=Wallien |first1=Madeleine S. C. |last2=Cohen-Kettenis |first2=Peggy T. |title=Psychosexual outcome of gender-dysphoric children |journal=Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry |date=2008 Dec |volume=47 |issue=12 |pages=1413-1423 |doi=10.1097/CHI.0b013e31818956b9 |pmid=18981931 |url=https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18981931/}}</ref><ref name="six">{{cite journal |last1=Steensma |first1=Thomas D. |last2=McGuire |first2=Jenifer K. |last3=Kreukels |first3=Baudewijntje P. C. |last4=Beekman |first4=Anneke J. |last5=Cohen-Kettenis |first5=Peggy T. |title=Factors associated with desistence and persistence of childhood gender dysphoria: a quantitative follow-up study |journal=Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry |date=2013 Jun |volume=52 |issue=6 |pages=582-590 |doi=10.1016/j.jaac.2013.03.016 |pmid=23702447 |url=https://www.transgendertrend.com/wp-content/uploads/2017/10/Steensma-2013_desistance-rates.pdf}}</ref><ref name="seven">{{cite journal |last1=Singh |first1=Devita |last2=Bradley |first2=Susan J |last3=Zucker |first3=Kenneth J |title=A Follow-Up Study of Boys With Gender Identity Disorder |journal=Front Psychiatry |date=2021-03-29 |volume=12 |page=632784 |doi=10.3389/fpsyt.2021.632784 |pmid=33854450 |pmc=PMC8039393 |issn=1664-0640 }}</ref> Uusimpien tutkimusten, jotka omaavat suurimmat potilasmäärät, ilmoittamien paranemisprosenttien keskiarvo on noin 70 %.<ref name="four" /><ref name="seven" /> Toisin sanoen noin kaksi kolmesta sukupuolidysforiasta kärsivästä henkilöstä ei tarvitse mitään lääketieteellistä hoitoa sukupuolidysforiaansa.<ref name="four" /><ref name="seven" /> Osa transsukupuolisista käy läpi sukupuolenkorjausprosessin, jossa kirurgisin ja hormonaalisin toimin kehoa muutetaan lähemmäs hänen identiteettinsä mukaista sukupuolta. Kirurgisesti korjaus miehestä naiseksi on yksinkertaisempi ja antaa myös toimivamman tuloksen kuin päinvastainen. Osalla transsukupuolisista dysforia ei ole niin vaikea, että korjaus olisi ehdottomasti tarpeen. Hoidot ovat monissa maissa myös kalliita, sekä niihin pääseminen voi olla vaikeaa sekä epämiellyttävää.<ref name="Nimetön-rG9b-1">{{Verkkoviite|osoite=https://kehraaja.com/kuvaile-minulle-miten-masturboit-julkikuvan-takaa-paljastuu-transpolien-nuorten-synkka-tilanne/|nimeke="Kuvaile minulle miten masturboit?" - transnuorten asema hoitojärjestelmässä on synkkä|julkaisu=Kehrääjä|ajankohta=2021-03-19|viitattu=2021-05-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Myös sosiaaliset syyt kuten perhesuhteet voivat heikentää mahdollisuuksia hoitoon. On myös todennäköistä, että osa transsukupuolisista ei ole kuullut transsukupuolisuudesta, eivätkä siksi ole osanneet hakeutua transpalveluiden piiriin. Osa transsukupuolisista pyrkii salaamaan syntymässä määritellyn sukupuolensa muun muassa ympäristön kielteisen asenteen eli [[transfobia]]n, [[Syrjintä|syrjinnän]] tai väkivallan ehkäisemiseksi<ref name="dl6" /><ref name="ntds">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.transequality.org/sites/default/files/docs/resources/NTDS_Report.pdf|Nimeke=A Report of the National Transgender Discrimination Survey|Tekijä=Jaime M. Grant, Ph.D., Lisa A. Mottet, J.D., Justin Tanis, D.Min.|Ajankohta=Syyskuu 2007|Viitattu=12.2.2017|Kieli={{en}}}}</ref>. [[Juridinen sukupuoli|Sukupuolimerkinnän]] vaihtaminen ja [[Haamunimi|nimen vaihtaminen]] liittyy transsukupuolisen tarpeeseen lievittää sukupuolidysforiaa ja parantaa henkilön henkistä hyvinvointia.<ref>https://docsforhealth.org/resources/name-gender-marker-change/ {{Wayback|1=https://docsforhealth.org/resources/name-gender-marker-change/ |päiväys=20230928202609 }}</ref>
Transsukupuolisuutta ei pidetä nykyisin sairautena eikä häiriönä. Sukupuoli-identiteetin ja kehon väliseen ristiriitaan saattaa liittyä kuitenkin paljon henkistä kärsimystä ja psykososiaalisen toimintakyvyn laskua. Tällöin potilaalle annetaan seksuaaliterveyden häiriön diagnoosi, jotta hän olisi oikeutettu saamaan niin sanottuja lääketieteellisiä sukupuolenkorjaushoitoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2015102020537536|nimeke=Maailman lääkäriliitto: Jokaisella on oikeus määrittää oma sukupuolensa|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-11-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":5" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01195|nimeke=Transsukupuolisuus|julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto|viitattu=2023-05-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Niin sanottu [[eheytyshoito]], joka tähtää sukupuoli-identiteetin muuttamiseen on osoittautunut vaikutuksettomaksi sekä turhaa psyykkistä kuormitusta aiheuttavaksi<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01195|nimeke=Transsukupuolisuus|julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto|viitattu=2023-05-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
| |||