Ero sivun ”Transsukupuolisuus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Neyvous (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
npov: Kumotaan käyttäjän Neyvous muokkakset.
Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon  seulottavat  Visuaalinen muokkaus
Rivi 5:
Transsukupuoliset kokevat syntymässä määritellyn sukupuolensa ja siihen liittyvät fyysiset piirteet ja yhteiskunnan opettamat [[sukupuolirooli]]t itselleen vieraiksi ja usein myös ahdistaviksi ja vastenmielisiksi, ja saattavat toivoa näiden fyysisten piirteiden muuttamista omaa sukupuoli-identiteettiään vastaaviksi niin sanotun [[sukupuolenkorjausprosessi]]n avulla, jossa ihmisen ulkoista olemusta muutetaan lähemmäs omaksi koettua sukupuolta.<ref name="trasek">{{Verkkoviite | Osoite = http://trasek.fi/perustietoa/transsukupuolisuus/ | Nimeke = Transsukupuolisuus | Julkaisija = Trasek | Viitattu = 12.2.2017 }}</ref><ref name="tk">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01195/transsukupuolisuus | Nimeke = Transsukupuolisuus | Ajankohta = 17.4.2023| Tekijä = Kärnä, Teemu | Julkaisu = Terveyskirjasto}}</ref> Transsukupuoliset muodostavat [[Sukupuolivähemmistöt|sukupuolivähemmistön]], jonka kooksi arvioitiin vuonna 2015 vain prosentti väestöstä<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.sciencenewsforstudents.org/article/gender-when-body-and-brain-disagree|Nimeke=Gender: When the body and brain disagree|Tekijä=Mascarelli, Amanda Leigh|Julkaisu=Science News for Students|Ajankohta=31.7.2015|Viitattu=12.1.2021|Kieli={{en}}}}</ref>. Viime vuosina on kuitenkin havaittu, että jopa noin 4 prosenttia nuoruusikäisistä ei identifioidu biologiseen sukupuoleensa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/menokone/events/59184|nimeke=Riittakerttu Kaltiala: Transsukupuolisuus - Mitä tieteellinen tutkimus kertoo asiasta? {{!}} {{!}} Helsinki|julkaisu=https://www.hs.fi/menokone/|viitattu=2023-05-26}}</ref>.
 
Sukupuolidysforian paranemisprosentti pitkäaikaiseurannassa ilman mitään hoitoa on 87.8 % biologilla pojilla ja biologisilla tytöillä taas 88 %.<ref>{{cite journal |last1=Drummond |first1=Kelley D |last2=Bradley |first2=Susan J |last3=Peterson-Badali |first3=Michele |last4=Zucker |first4=Kenneth J |title=A follow-up study of girls with gender identity disorder |journal=Dev Psychol |date=2008-01 |volume=44 |issue=1 |pages=34-45 |doi=10.1037/0012-1649.44.1.34 |pmid=18194003 }}</ref><ref>{{cite journal |last1=Singh |first1=Devita |last2=Bradley |first2=Susan J |last3=Zucker |first3=Kenneth J |title=A Follow-Up Study of Boys With Gender Identity Disorder |journal=Front Psychiatry |date=2021-03-29 |volume=12 |page=632784 |doi=10.3389/fpsyt.2021.632784 |pmid=33854450 |pmc=PMC8039393 |issn=1664-0640 }}</ref> Osa transsukupuolisista käy läpi sukupuolenkorjausprosessin, jossa kirurgisin ja hormonaalisin toimin kehoa muutetaan lähemmäs hänen identiteettinsä mukaista sukupuolta. Kirurgisesti korjaus miehestä naiseksi on yksinkertaisempi ja antaa myös toimivamman tuloksen kuin päinvastainen. Osalla transsukupuolisista dysforia ei ole niin vaikea, että korjaus olisi ehdottomasti tarpeen. Hoidot ovat monissa maissa myös kalliita, sekä niihin pääseminen voi olla vaikeaa sekä epämiellyttävää.<ref name="Nimetön-rG9b-1">{{Verkkoviite|osoite=https://kehraaja.com/kuvaile-minulle-miten-masturboit-julkikuvan-takaa-paljastuu-transpolien-nuorten-synkka-tilanne/|nimeke="Kuvaile minulle miten masturboit?" - transnuorten asema hoitojärjestelmässä on synkkä|julkaisu=Kehrääjä|ajankohta=2021-03-19|viitattu=2021-05-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Myös sosiaaliset syyt kuten perhesuhteet voivat heikentää mahdollisuuksia hoitoon. On myös todennäköistä, että osa transsukupuolisista ei ole kuullut transsukupuolisuudesta, eivätkä siksi ole osanneet hakeutua transpalveluiden piiriin. Osa transsukupuolisista pyrkii salaamaan syntymässä määritellyn sukupuolensa muun muassa ympäristön kielteisen asenteen eli [[transfobia]]n, [[Syrjintä|syrjinnän]] tai väkivallan ehkäisemiseksi<ref name="dl6" /><ref name="ntds">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.transequality.org/sites/default/files/docs/resources/NTDS_Report.pdf|Nimeke=A Report of the National Transgender Discrimination Survey|Tekijä=Jaime M. Grant, Ph.D., Lisa A. Mottet, J.D., Justin Tanis, D.Min.|Ajankohta=Syyskuu 2007|Viitattu=12.2.2017|Kieli={{en}}}}</ref>. [[Juridinen sukupuoli|Sukupuolimerkinnän]] vaihtaminen ja [[Haamunimi|nimen vaihtaminen]] liittyy transsukupuolisen tarpeeseen lievittää sukupuolidysforiaa ja parantaa henkilön henkistä hyvinvointia.<ref>https://docsforhealth.org/resources/name-gender-marker-change/ {{Wayback|1=https://docsforhealth.org/resources/name-gender-marker-change/ |päiväys=20230928202609 }}</ref>
 
Transsukupuolisuutta ei pidetä nykyisin sairautena eikä häiriönä. Sukupuoli-identiteetin ja kehon väliseen ristiriitaan saattaa liittyä kuitenkin paljon henkistä kärsimystä ja psykososiaalisen toimintakyvyn laskua. Tällöin potilaalle annetaan seksuaaliterveyden häiriön diagnoosi, jotta hän olisi oikeutettu saamaan niin sanottuja lääketieteellisiä sukupuolenkorjaushoitoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2015102020537536|nimeke=Maailman lääkäriliitto: Jokaisella on oikeus määrittää oma sukupuolensa|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-11-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":5" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01195|nimeke=Transsukupuolisuus|julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto|viitattu=2023-05-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Niin sanottu [[eheytyshoito]], joka tähtää sukupuoli-identiteetin muuttamiseen on osoittautunut vaikutuksettomaksi sekä turhaa psyykkistä kuormitusta aiheuttavaksi<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01195|nimeke=Transsukupuolisuus|julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto|viitattu=2023-05-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Rivi 41:
 
Sukupuolenkorjaushoidon vaikutusta itsetuhoiseen käyttäytymiseen on tutkittu tieteellisesti melko vähän, ja tutkimukset ovat metodologisesti heikkolaatuisia.<ref name="Jackson"/> Korjaushoitojen vaikutuksia on vaikea tutkia luotettavasti, sillä satunnaisesti muodostettujen verrokkiryhmien käyttö olisi tieteen etiikan vastaista.<ref name=":12" />
 
Toisaalta on huomioitavaa, että sukupuolidysforian komorbiditeetti sekä masennuksen että ahdistuksen kanssa on erittäin merkittävää.<ref>{{cite journal |last1=Paz-Otero |first1=María |last2=Becerra-Fernández |first2=Antonio |last3=Pérez-López |first3=Gilberto |last4=Ly-Pen |first4=Domingo |title=A 2020 Review of Mental Health Comorbidity in Gender Dysphoric and Gender Non-Conforming People |journal=[insert journal name] |date=2021-03-08 |doi=[insert DOI] }}</ref> Toisin sanoen itse sukupuolidysforia ei välttämättä ole ainoa tekijä, joka lisää itsemurhariskiä, vaan myös mahdollisesti komorbidinen ahdistus ja masennus lisäävät sitä myös.
 
== Diagnostiikka ==
Rivi 96 ⟶ 94:
 
== Sukupuolenkorjausprosessi ==
Sukupuolidysforian paranemisprosentti pitkäaikaiseurannassa ilman mitään hoitoaSukupuolenkorjausprosessi on 87.8ainoa %toimivaksi biologillaosoitettu pojillakeino jatranssukupuolisuudesta biologisillaaiheutuvan tytöilläsukupuoliristiriidan taas 88 %.lievittämiseen<ref>{{cite journal |last1name=Drummond"hb" |first1=Kelley D |last2=Bradley |first2=Susan J |last3=Peterson-Badali |first3=Michele |last4=Zucker |first4=Kenneth J |title=A follow-up study of girls with gender identity disorder |journal=Dev Psychol |date=2008-01 |volume=44 |issue=1 |pages=34-45 |doi=10.1037/0012-1649.44.1.34 |pmid=18194003 }}</ref><ref>{{cite journal |last1name=Singh"wpath" |first1=Devita |last2=Bradley |first2=Susan J |last3=Zucker |first3=Kenneth J |title=A Follow-Up Study of Boys With Gender Identity Disorder |journal=Front Psychiatry |date=2021-03-29 |volume=12 |page=632784 |doi=10.3389/fpsyt.2021.632784 |pmid=33854450 |pmc=PMC8039393 |issn=1664-0640 }}</ref> On kuitenkin huomioitavaa, että pitkäaikaisseurannassa kävi myös ilmi, että suurin osa näistä tytöistä ja pojista oli homo- tai biseksuaaleita. Sukupuolenkorjausprosessia tukeneet WPATH:in väittämät eivät perustu vertaisarvioituihin tieteellisiin tutkimustuloksiin.<ref>{{cite news |last=Barnes |first=Hannah |date=May 9, 2024 |title=Why disturbing leaks from US gender group WPATH ring alarm bells in the NHS |work=The Guardian |url=https://www.theguardian.com/commentisfree/2024/mar/09/disturbing-leaks-from-us-gender-group-wpath-ring-alarm-bells-in-nhs }}</ref> Sukupuolenkorjausprosessi koostuu yksilöidystä kokoelmasta erilaisia hormonaalisia, kirurgisia ja psykiatrisia hoitokeinoja. Kaikki transsukupuoliset eivät tarvitse kaikkia hoitoja vaan hoitomuodot vaihtelevat koetun sukupuoliristiriidan vahvuuden ja sen aiheuttajien mukaan.<ref name="wpath" /><ref name="ttp3" /> Toimintakyvyn alenemaan johtava sukupuoliristiriidan aiheuttama ahdistus oikeuttaa Suomen julkisesta terveydenhuollosta saataviin tutkimuksiin, hoitoihin ja kuntoutukseen riippumatta siitä, identifioituuko henkilö miehiin vai naisiin tai onko kyseessä muunsukupuolinen henkilö.<ref name=":4">Palveluvalikoimaneuvoston suositus Transsukupuolisuudesta johtuvan dysforian lääketieteelliset hoitomenetelmät. https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/22895838/Transsukupuolisuus+suositus.pdf/82b60104-291c-7d8c-9e88-1b1fc9bba527/Transsukupuolisuus+suositus.pdf?t=1592318544000</ref>
 
Lääketieteellisten hoitojen rinnalla tärkeässä roolissa sukupuolenkorjausprosessia on sen sosiaalinen puoli, eli esimerkiksi juridisen nimen vaihtaminen, [[kaapista ulos tuleminen]], pukeutumis-, hius- tai meikkityylin muuttuminen ja muu toiminta, joka vahvistaa omaa sukupuoli-identiteettiä. Jokaisen transihmisen sukupuolenkorjausporessi on uniikki.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Marjo Asikainen|Nimeke=MATKALLA MINUKSI: