Ero sivun ”Kommunismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kumoaa joukon aiheettomia muutoksia
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Kommunisti|[[Kommunisti (lehti)|täsmennyssivu]]lla.}}{{Kommunismi}}{{Sosialismi}}
{{Talousjärjestelmät}}
'''Kommunismi''' ([[Latinan kieli|latinan sanasta]] ''communis'', ”jaettu”, ”yhteinen”<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/communism|nimeke=Communism|tekijä=Dagger, Richard|julkaisu=Encyclopædia Britannica|ajankohta=13.11.2019|julkaisija=Encyclopædia Britannica, Inc.|viitattu=14.12.2021}}</ref>) tarkoittaa [[äärivasemmisto]]on sijoittuvaa [[yhteiskuntajärjestelmäyhteiskunta|yhteiskuntajärjestelmää]]ä, jossa vallitsee [[tuotantoväline]]iden ja [[Hyödyke|hyödykkeiden]] [[yhteisomistus]], sekä [[Politiikka|poliittista]] [[ideologia|ideologiaa]], joka pyrkii tällaisen [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] luomiseen.<ref name="Kotus">[https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kommunismi kommunismi]. ”'''kommunismi'''. pol. aatesuunta, joka tähtää tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistukseen; vastaava yhteiskuntajärjestelmä. ''Kielitoimiston sanakirja'', Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy 2021. Viitattu 15.12.2021.</ref><ref>Sosiologi [[Robert K. Merton]] nimitti kommunismiksi myös tieteenfilosofian eettistä periaatetta, jonka mukaan tieteellisen tiedon tulisi olla yhteistä omaisuutta ja kaikkien saatavilla (Merton 1968, Social Theory and Social Structure)</ref>
 
Poliittisia ja uskonnollisia liikkeitä ja ajatuksia, jotka ovat kannattaneet yhteisomistusta ja tasajakoa, on esiintynyt [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikasta]] (Platonin ''[[Valtio (Platon)|Valtio]]''), [[Keskiaika|keskiajalle]] (esimerkiksi kristilliset luostariliikkeet, [[Thomas More|Thomas Moren]] ''[[Utopia (kirja)|Utopia]]'') ja [[Uusi aika|uudelle ajalle]] (esimerkiksi ”diggers” [[Englannin sisällissota|Englannissa]] 1600-luvulla).<ref name=":0" /> Sanoja kommunismi ja [[sosialismi]] oli puhekielessä alettu käyttää Ranskassa luultavasti 1820- ja 1830-luvuilta lähtien.<ref>Hodges 2014, s. 8</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.emersonkent.com/history_dictionary/communism.htm|nimeke=communism|julkaisu=History Dictionary|julkaisija=Emerson Kent.com|viitattu=23.12.2o22}}</ref> Kommunismin käsite tuli laajemmin tunnetuksi, kun [[Karl Marx]] ja [[Friedrich Engels]] alkoivat kutsua itseään kommunisteiksi erottuakseen muista sosialisteista. Heidän toimestaan pieni saksalainen emigranttijärjestö Oikeamielisten liitto nimettiin uudelleen [[Kommunistien liitto (1847)|Kommunistien liitoksi]], ja he kirjoittivat sille 1848 ohjelman nimeltä ''[[Kommunistinen manifesti]].''<ref name=":0" /> Myöhemmin Marx jakoi proletariaatin tekemää vallankumousta seuraavan yhteiskunnan sosialistiseen ja kommunistiseen vaiheeseen.<ref name=":3" />
Historiallisesti ja nykyaikanakin tällaisen yhteiskunnan luominen samalla tarkoittaa, että kommunistit suhtautuvat [[porvari (politiikka)|porvareihin]], [[aateli|aatelisiin]] ja [[kuningas|kuninkaisiin]] sekä [[Kulakki|suurmaanomistajiin]] kielteisesti ja muiden samaan yhteiskuntaan kuuluvien ihmisten [[Luokkataistelu|luokkavihollisina]] sekä [[Riisto|riistäjinä]]. Kommunistit pyrkivät syrjäyttämään heidän [[valta]]nsa ja usein [[Väkivalta|väkivaltaisesti]]. Se perustuu siihen, että kommunistit harvoin uskovat, että jollakulla yksilöllä kuuluisi olla ylevöitetty asema muiden yläpuolella yhteisössä tai että hän olisi yksilöllisten ominaisuuksiensa tai sukujuuriensa puolesta yksilönä oikeutettu niihin asioihin joita hän ylevöitetyn asemansa ansiosta yhteiskunnassa sattuu nauttimaan. Tämä puolestaan perustuu sille, että kommunistien mukaan [[Sortaminen|sorrettujen]] työläisten suuri joukko tuottaa kaiken tämän [[elintaso]]n, mutta se elintaso valuu [[hierarkia]]ssa ylöspäin sen vuoksi, että yhteiskunnan ovat [[Lainsäädäntö|lainsäädännöltään]] vääristäneet sekä asemat ja hierarkiat luoneet ne, jotka työläisten vaivannäöstä haluavat eniten oikeudettomasti hyötyä. Kommunistien mielestä [[palkka|palkatun]] työvoiman käyttö on kategorisesti väärin.
 
Poliittisia ja uskonnollisia liikkeitä ja ajatuksia, jotka ovat kannattaneet yhteisomistusta ja tasajakoa, on esiintynyt [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikasta]] (Platonin ''[[Valtio (Platon)|Valtio]]''), [[Keskiaika|keskiajalle]] (esimerkiksi kristilliset luostariliikkeet, [[Thomas More|Thomas Moren]] ''[[Utopia (kirja)|Utopia]]'') ja [[Uusi aika|uudelle ajalle]] (esimerkiksi ”diggers” [[Englannin sisällissota|Englannissa]] 1600-luvulla).<ref name=":0" /> Sanoja kommunismi ja [[sosialismi]] oli puhekielessä alettu käyttää Ranskassa luultavasti 1820- ja 1830-luvuilta lähtien.<ref>Hodges 2014, s. 8</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.emersonkent.com/history_dictionary/communism.htm|nimeke=communism|julkaisu=History Dictionary|julkaisija=Emerson Kent.com|viitattu=23.12.2o22}}</ref> Kommunismin käsite tuli laajemmin tunnetuksi, kun [[Karl Marx]] ja [[Friedrich Engels]] alkoivat kutsua itseään kommunisteiksi erottuakseen muista sosialisteista. Heidän toimestaan pieni saksalainen emigranttijärjestö Oikeamielisten liitto nimettiin uudelleen [[Kommunistien liitto (1847)|Kommunistien liitoksi]], ja he kirjoittivat sille 1848 ohjelman nimeltä ''[[Kommunistinen manifesti]].''<ref name=":0" /> Myöhemmin Marx jakoi proletariaatin tekemää vallankumousta seuraavan yhteiskunnan sosialistiseen ja kommunistiseen vaiheeseen.<ref name=":3" />
 
Työväenpuolueet kutsuivat 1800-luvulla itseään [[Sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraattisiksi]] puolueiksi, mutta vuonna 1918 Venäjän sosialidemokraattinen puolue muutti nimensä Venäjän kommunistiseksi puolueeksi. Syynä nimenvaihtoon oli se, että Euroopan sosiaalidemokraattiset puolueet vastustivat [[Bolševikit|bolševikkidiktatuurin]] perustamista Venäjälle vuonna 1917. Leninin mielestä sosiaalidemokratian nimi oli näin häpäisty.<ref name=":4" /> Tämän jälkeen kommunismin käsite alkoi yhdistyä venäläisiin kommunisteihin ja heidän politiikkaansa. Vuonna 1919 he perustivat eri maiden kommunististen puolueiden ohjaamista varten [[Komintern|Kommunistisen internationaalin]].