Ero sivun ”Psykologia” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2A02:85F:ECBC:4533:9C17:B2E3:B3AC:717) ja palautettiin versio 22092142, jonka on tehnyt Ilari Kousa
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
added content
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo tieteestä. [[Psykologia (lehti)|Psykologia]] on myös tieteellinen aikakauslehti.}}
{{Psykologia}}
'''Psykologia''' on [[Tiede|tieteenala]], jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen. Tarkemmin määriteltynä, psykologian tutkimuskohteisiin lukeutuu moninainen kirjo erilaisia psykologiksi katsottuja aihealueita, kuten [[tietoisuus]], [[Tunne|tunteet]], [[kognitio]], [[käyttäytyminen]], [[muisti]] ja [[mielenterveys]]. Psykologian monet erityisalat, kuten [[sosiaalipsykologia]] tai [[neuropsykologia]], sisältävät erilaisia painopisteitä tutkimuskohteissaan. [[Suomi|Suomessa]] tosin sosiaalipsykologian opetus on [[Yliopistolaitos Suomessa|yliopistotasolla]] eriytetty omaan oppiaineeseensa.
 
Psykologiaa harjoittavasta ammattilaisesta käytetään nimikettä [[psykologi]], joka Suomessa on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet|nimeke=Terveydenhuollon ammattioikeudet - Valvira|julkaisu=www.valvira.fi|viitattu=2019-03-14}}</ref>. Psykologian asiantuntemus liitetäänkin usein mielenterveystyöhön, joka on [[Kliininen psykologia|kliinisen psykologian]] sovellusalue. Muita esimerkkejä yhteiskunnan alueista, joissa psykologiaa sovelletaan ovat [[mainonta]] ja [[markkinointi]], opetustyö ja [[pedagogiikka]], suorituksien ja soveltuvuuden arviointi sekä kehittäminen, oikeudelliset kysymykset, [[liikenneturvallisuus]] ja lääkinnällisen kuntoutustyön tukeminen.