{{Lähteetön|Ensimmäistä lausetta lukuun ottamatta lähteetön}}
'''Antropologia''' ([[muinaiskreikka|muinaiskreikan]] sanoista ἄνθρωπος, ''anthrōpos'' ’ihminen’ ja ''λογία'', ''logia'' ’oppi’) eli ihmistutkimus on [[Ihminen|ihmislajilleihmisille]] (''Homo''-suvun eläimet, myös muut kuin ''Homo sapiens''){{selvennä|ensin puhutaan ihmislajosta (=Homo Sapiens) mutta suluissa perääsä Homo-suvusta. Kumpaa tarkoitetaan kun suomenkieliasen lajia tarkoittavan ilmaisun selityksenä on virheellisesti sukua tarkoittava ilmaisu?}} ominaisia piirteitä ja ihmisen [[kulttuuri]]a tutkivan [[Tiede|tieteen]] yleisnimitys.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref>Sanasto teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Kari E. | Nimeke=Johdatus kasvatuksen filosofisiin ja historiallisiin perusteisiin | Julkaisupaikka=Helsinki: Lahti | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-45-5889-8}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Teinonen, Seppo A. | Nimeke=Teologian sanakirja: 7400 termiä | Selite=2. korjattu painos (1. painos 1975) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-625-582-5 | www=http://www.helsinki.fi/teol/pro/sanakirja/TOC.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Sana ”antropologia” on viitannut eri aikoina moniin eri aloihin ja se on tiiviissä yhteydessä moneen muuhun tieteenlajiin, kuten luonnontieteisiin, [[Kielitiede|kielitieteeseen]] ja [[Arkeologia|arkeologiaan]]. Tässä artikkelissa tarkastellaan antropologiaa [[Yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteenä]]. Suomessa antropologian opetuksessa on painotettu kulttuurien vertailevaa tutkimusta.
