Ero sivun ”Suomen suuriruhtinaskunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [odottaa arviointia] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Tasavalta pienellä alkukirjaimella. Lähdeviitteeseen lisätty julkaisija. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 71:
|alaviite =
}}
'''Suomen suuriruhtinaskunta''' (aikalaisnimenä '''Suomen suuriruhtinaanmaa''',<ref>Wiipurin sanomat 1.9.1886, nro 137, s. 2, "Suomen Suuriruhtinanmaan asetus-Kokous n:o w.1886 on ilmestynyt..."</ref> {{K-sv|Storfurstendömet Finland}}, {{K-ru|Великое княжество Финляндское|Velikoje knjažestvo Finljandskoje}}) oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallitsema [[Itsehallintoalue|autonominen]]
Suomen suuriruhtinaskunnan käsite oli syntynyt jo 1500-luvulla paljolti siitä syystä, että [[Ruotsin hallitsija|Ruotsin kuninkaan]] arvonimiin sisältyi vuodesta 1577 myös Suomen suuriruhtinaan arvo. Hallinnollisena ja valtiollisena käsitteenä suurruhtinaskunta sai merkitystä kuitenkin vasta Venäjän vallattua maan [[Suomen sota|Suomen sodassa]] vuosina 1808–1809. Suuriruhtinaskunta syntyi vuonna 1809 Porvoon maapäivillä eli [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä]]. Suuriruhtinaskunnan korkeimman vallan hallitsija, [[Suomen suuriruhtinas]], oli [[Venäjän keisari]], hallitsijasukuna [[Romanov (hallitsijasuku)|Romanov]]-suku. Suomessa keisaria edusti [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernööri]], joka johti [[Suomen suuriruhtinaskunnan armeija|suuriruhtinaskunnan armeijaa]]. Venäjän valtiollisen rakenteen ja suomalaisten aloitteellisuuden kautta Suomen suuriruhtinaskunnalle muotoutui autonominen asema, joka laajeni 1800-luvun lopulle asti. Suuriruhtinaskuntaan perustettiin [[Suomen senaatti|senaatti]] vuonna 1816 entisestä, vuonna 1809 perustetusta, [[Konselji|hallituskonseljista]]. Senaatin eri toimituskunnista tuli maan tärkeimmät sisäiset hallintoelimet.<ref>Klinge 1997, Jutikkala & Pirinen 2002, Pulma 2003a, Zetterberg 2003, Jussila 2004, Ylikangas 2007</ref>
| |||