|
'''Karl Linnas''' ([[6. elokuuta]] [[1919]] [[Tartto]], [[Viro]] − [[2. heinäkuuta]] [[1987]] Leningrad, [[Neuvostoliitto]]; aik. ja nyk. [[Pietari (kaupunki)|PietariLeningrad]], [[VenäjäNeuvostoliitto]]) oli [[viro]]lainenvirolainen entinen [[Tartto|Tarton]] [[keskitysleiri]]nkeskitysleirin päällikköjohtaja, joka tuomittiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[VironEestin sosialistinen neuvostotasavaltaSNT|miehittämässäEestin VirossaSNT:ssa]] poissaolleenapoissaolevana [[kuolemantuomio|kuolema]]ankuolemaan. Linnas karkotettiin kahdeksan vuoden oikeustaistelun jälkeen vuonna 1987 [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] Neuvostoliittoon, missä hän pian kuoli luonnollisestaluonnollisista syystäsyistä.
== Elämä ==
Linnaksen [[vanhemmat ]] olivat August Julius Linnas ja Ida Emma Helene Park.<ref>https://www.geni.com/people/Karl-Linnas/6000000008731751859</ref> Linnas kirjoitti ylioppilaaksi [[ ylioppilastutkinto|ylioppilaaksiHugo Treffnerin kymnaasi]] sta vuonna 1937.<ref>http://www.htg.tartu.ee/?sub=lennud&aasta=1937</ref> Tämän jälkeen hän opiskeli [[Tarton yliopisto]]ssa [[matematiikka]]amatematiikkaa, mutta ei koskaan valmistunut.<ref>Album Academicum Universitatis Tartuensis 1918–1944. III, s. 320</ref> Vuodesta 1937 lähtien hän oli [[virumaa]]laisenvirumaalaisten osakunnan [[ osakunta|osakunnanKorporatsioon Vironia]] n jäsen.<ref> Korporatsioon Vironian jäsenkunta 26. marraskuuta 1967 Toronto: Korp! Vironia, 1967</ref> [[Viron sotavoima]]ssaarmeijassa hän kävi sotakoulun, jossa hänestä tehtiin luonnekuvausluonnekuvaukseksi: "Pitäytyy kerran tekemässään päätöksessä ja on valmis kantamaan sen seuraukset". ("Jääb kord tehtud otsuse juurde kindlalt püsima ja vastutab tagajärgede eest.")<ref name="EE"/> ▼
Neuvostoliitto miehitti Viron kesällätasavallan 17. kesäkuuta 1940. Linnas selvisi neuvostomiehityksen ensimmäisestä kaudestavuodesta, ja kun [[kansallissosialistinen22. kesäkuuta 1941 natsi-Saksa ]] [[Operaatio Barbarossa|hyökkäsi Neuvostoliittoon]] kesällä 1941, liittyi Linnas virolaisten [[ OmapuolustusOmakaitse]]-vastarintajoukkoihin neuvostomiehittäjiä vastaan. SaksalaistenKun saavuttuasaksalaiset saapuivat Viroon , alistettiin Omakaitse [[Ostlandin valtakunnankomissariaatti|Saksan miehityshallinnolle ]] ja. Linnaksesta tuli heinäkuussa 1941 Tarton keskitysleirin päällikkö. LeiriKeskitysleiri sijaitsi Näitusen aukiolla (Näituse väljak), josta vankeja vietiin ammuttaviksi Lemmatsin panssariestevalleille.<ref name="PP">https://parnu.postimees.ee/199581/joel-haukka-john-demjanjuki-ja-karl-linnase-lugu</ref> Muuten Linnas korosti, että leirin toiminnasta vastasivat saksalaiset.<ref name="EE"/> [[Suomi|Suomalaisen]] [[ministeri (arvonimi)|ministeri]]n [[Max Jakobson]]in johtama komitea kuitenkin vahvisti vuonna 1994, että myös OmapuolustusOmakaitse-joukot osallistuivat [[teloitus|teloituksiin ]].<ref name="PP"/> ▼▲Linnaksen [[vanhemmat]] olivat August Julius Linnas ja Ida Emma Helene Park.<ref>https://www.geni.com/people/Karl-Linnas/6000000008731751859</ref> Linnas kirjoitti [[ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] vuonna 1937.<ref>http://www.htg.tartu.ee/?sub=lennud&aasta=1937</ref> Tämän jälkeen hän opiskeli [[Tarton yliopisto]]ssa [[matematiikka]]a, mutta ei koskaan valmistunut.<ref>Album Academicum Universitatis Tartuensis 1918–1944. III, s. 320</ref> Vuodesta 1937 lähtien hän oli [[virumaa]]laisen [[osakunta|osakunnan]] jäsen.<ref>Korporatsioon Vironian jäsenkunta 26. marraskuuta 1967 Toronto: Korp! Vironia, 1967</ref> [[Viron sotavoima]]ssa hän kävi sotakoulun, jossa hänestä tehtiin luonnekuvaus: "Pitäytyy kerran tekemässään päätöksessä ja on valmis kantamaan sen seuraukset".<ref name="EE"/>
Neuvostojoukkojen lähestyessä Viroa kesällä 1944lähetessä Linnas oli [[itärintama (toinen maailmansota)|rintama]]llarintamalla ja haavoittui vakavasti vuonna 1944.<ref name="VES">http://www.vabaeestisona.com/index.php/news-in-english/8042-karl-linnas-in-memoriam.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> ▼▲Neuvostoliitto miehitti Viron kesällä 1940. Linnas selvisi neuvostomiehityksen ensimmäisestä kaudesta ja kun [[kansallissosialistinen Saksa]] [[Operaatio Barbarossa|hyökkäsi Neuvostoliittoon]] kesällä 1941, liittyi Linnas virolaisten [[Omapuolustus]]-vastarintajoukkoihin neuvostomiehittäjiä vastaan. Saksalaisten saavuttua Viroon alistettiin Omakaitse [[Ostlandin valtakunnankomissariaatti|Saksan miehityshallinnolle]] ja Linnaksesta tuli Tarton keskitysleirin päällikkö. Leiri sijaitsi Näitusen aukiolla, josta vankeja vietiin ammuttaviksi Lemmatsin panssariestevalleille.<ref name="PP">https://parnu.postimees.ee/199581/joel-haukka-john-demjanjuki-ja-karl-linnase-lugu</ref> Muuten Linnas korosti, että leirin toiminnasta vastasivat saksalaiset.<ref name="EE"/> [[Suomi|Suomalaisen]] [[ministeri (arvonimi)|ministeri]]n [[Max Jakobson]]in johtama komitea kuitenkin vahvisti vuonna 1994, että myös Omapuolustus-joukot osallistuivat [[teloitus|teloituksiin]].<ref name="PP"/>
▲Neuvostojoukkojen lähestyessä Viroa kesällä 1944 Linnas oli [[itärintama (toinen maailmansota)|rintama]]lla ja haavoittui vakavasti.<ref name="VES">http://www.vabaeestisona.com/index.php/news-in-english/8042-karl-linnas-in-memoriam.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot}}</ref>
=== Pakolaisuus ===
Linnas pakeni toista neuvostomiehitystä Saksan kautta Yhdysvaltoihin, jossa sai Yhdysvaltain [[kansalaisuus|kansalaisuuden]] vuonna 1960. Linnas oli aktiivinen [[Viron pakolaishallitus|virolaispakolaisten]]pakolaisvirolaisten toiminnassa; hän muun muassa perusti virolaisen [[Partiotyttöjen Maailmanliitto|tyttöpartio]]ntyttöpartion ja [[Long Island]]inIslandin [[nuoriso]]-[[orkesteri]]norkesterin.<ref name="VES"/>
Vuonna 1962 Viroa[[Viron hallinneensosialistinen miehityshallinnonneuvostotasavalta|Viron korkeinsosialistisen tuomioitaneuvostotasavallan]] jakanutkorkein elinoikeus tuomitsi Linnaksen Tartossa poissaolleenapoissaolevana kuolemaan. Hänen tyttärensä Anu Linnas on väittänyt, että syytteet olivat tekaistut ja osa neuvostohallinnon pyrkimystä leimata virolaispakolaiset. Todistajat olivat pakotettuja, ja heistä kaksi oli tosiasiassa [[vanki|vankeja]]. Samoin Anu Linnas on väittänyt, että tuomio oli päätetty jo kolme viikkoa ennen varsinaista oikeudenkäyntiä. Joka tapauksessa Linnas tuomittiin noin 12 000 Neuvostoliitonneuvostokansalaisen kansalaisen [[kidutus|kidutuksista]]surmaamisesta, [[raiskaus|raiskauksista]]kidutuksesta ja [[murha]]amisestaraiskauksista. Virolaistutkija [[Riho Västrik]] on pitänyt lukua liioiteltuna ja pitää uskottavampana 4 000 henkeä. Nämä olivat myös muualta tuotuja, eivätkä välttämättä Neuvostoliiton kansalaisianeuvostokansalaisia.<ref name="EE"/>
Neuvostoliitto oli vuodesta 1961 alkaen aloittanut neuvostovaltaa paenneiden virolaisten esittämisen [[sotarikos|sotarikollisina]]. Neuvostoliitto jätti Yhdysvalloille nootin 15. lokakuuta 1961 vaatien Linnaksen luovuttamista kuultuaan tämän saaneen kansalaisuuden. Kaksi päivää aiemmin [[Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu]] oli todennut, ettei Linnaksen tapaus antanutanna aihetta jatkotoimiin.<ref name="EE">https://ekspress.delfi.ee/kuum/cia-jattis-karl-linnase-kgb-sojasaagiks?id=27681933</ref>
=== Karkotus ===
Vuonna 1979 [[Yhdysvaltain oikeusministeriö]]noikeusministeriön alaisuuteen perustetulleperustettu erikoistutkimustenOffice toimistolleof Special Investigations, jolle annettiin valtuudeterikoisvaltuudet tutkia sotarikoksia yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa. Todisteet toimitettiin Neuvostoliitosta. Linnakselta riisuttiin kansalaisuus sillä perusteella, että hän ei ollut maininnut Tarton keskitysleirin päällikkyyttäjohtajuutta elämänhistoriassaan. Linnaksen puolella olivat erityisesti [[Yhdysvaltainkonservatiiviset kongressi]]nkongressin [[konservatismi|konservatiivisimmat]]ja senaatin edustajat sekä [[Baltian maat|Baltian maiden]] [[pakolainen|pakolais]]järjestöjenpakolaisjärjestöjen edustajat.<ref name="VES"/>
Joulukuussa 1986 [[Yhdysvaltain korkein oikeus]] määräsi, että Linnas oli karkotettava. [[Yhdysvaltain oikeusministeri|Oikeusministeri]] [[Edwin Meese]] antoi Linnakselle kuukauden aikaa etsiä jokin toinen maa, joka myöntäisi hänelle turvapaikan. [[Panama]]n kanssa oltiin pääsemässä jo sopimukseen, mutta hanke kaatui, kun se päätyi julkisuuteen Yhdysvalloissa.<ref>https://arvamus.postimees.ee/4085865/edasi-1987-aastal-karl-linnas-saadeti-noukogude-liitu</ref>
Linnaksen tuomion kriitikot huomauttivat, ettei Yhdysvallat ollut koskaan tunnustanut Baltian maita osana Neuvostoliittoa (tunnustamattomuuspolitiikka). Siten Linnasta ei voinut käsitellä Neuvostoliiton kansalaisenaneuvostokansalaisena. Linnas oli Viron tasavallan kansalainen, tehnyt väitetyt [[rikos|rikoksensa]] Saksan miehitysaikana ja hänet oli tuominnut neuvostomiehittäjä. Lisäksi huomautettiin, että on moraalisesti kyseenalaista lähettää [[totalitarismi|totaalitaari]]sentotaalitaarisen valtion rikoksista toiseen totalitaariseen valtioon teloitettavaksi.<ref>https://www.washingtonpost.com/archive/opinions/1987/04/23/justice-for-karl-linnas/5a8696fa-2c33-41ed-9f9b-fef7b9a56ce1/?utm_term=.8af935fce3bc</ref>
Huhtikuussa Linnas karkotettiin keväälläNew 1987Yorkin [[John F. HänenKennedyn kansainvälinen lentoasema|John F. Kennedyn kansainväliseltä lentoasemalta]]. Linnaksen viimeisiksi sanoikseensanoiksi amerikkalaisille jäivät "Tämä on murha ja ihmisryöstö". Uutiskuvissa ihmisten mieliin jäi valkotukkaisen ja -partaisen Linnaksen epätoivoinen tarrautuminen portaidenlaskuportaiden kaiteisiin, kun häntä oltiin siirtämässä [[Tallinna]]an lähteneeseenlähtevään [[lentokone]]eseen [[John Flentokoneeseen. KennedynLinnas kansainvälinensaapui lentoasema|JohnTallinnaan F21. Kennedynhuhtikuuta kansainvälisellä lentoasemalla]] [[New York]]issa1987.
Karl Linnasin kuolemantuomion täytäntöönpanoa päätettiin lykätä toisaalta lisätodisteiden saamiseksi ja, toisaalta hänen korkeahkon ikänsä vuoksi. Koska kuolemantuomio oli langetettu Linnasin ollessa poissa Neuvostoliitosta, hänelle varattiin myös oikeus anoa [[armahdus]]taarmahdusta, minkä hän sitten tekikin. Prosessi kuitenkin keskeytyi, kun Linnas kuoli sydänhalvaukseen [[sydänhalvausPietari (kaupunki)|sydänhalvaukseenleningradilaisessa]] [[sotilassairaala]]ssasotilassairaalassa 2. kesälläheinäkuuta 1987.
== Lähteet ==
* Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1988
* ''Karl Linnas tuomitaan uudelleen'', Aamulehti 23.4.1987
* ''Natsit ja muut'', Aamulehti 25.4.1987 ([[pääkirjoitus]])
=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Linnas, Karl}}
[[Luokka:Virolaiset sotilaat]]
[[Luokka:Sotarikoksista kuolemaan tuomitut]]
| 