VoimalaitosAlavoimala muodostaa visuaalisen parin [[Keskiputouksen voimalaitos|Keskiputouksen voimalaitokselle]] (1932), joka on kooltaan suurempi mutta muuten varsin samannäköinen. Molemmat ovat punatiilisiä ja [[funktionalismi|funkistyylisiä]] rakennuksia, ja kummankin julkisivut on suunnitellut kaupunginarkkitehti [[Bertel Strömmer]].<ref name="rakennuskulttuuri">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 | Vuosi = 1998 | Sivu = 82 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö | Tunniste = ISBN 951-609-076-1 }}</ref><ref name="niemelä">{{Kirjaviite| Tekijä = Niemelä, Jari| Nimeke = Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna | Vuosi = 2006 | Sivu = 43–44|Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampere-Seura| Tunniste = ISBN 952-5558-01-0 }}</ref>
Strömmer ei ollut itse täysin tyytyväinen Alavoimalan toteutukseen. Hän olisi halunnut, että se olisi päällystetty vaalealla [[keraaminen laatta|klinkkerillä]]. Lisäksi hän olisi sijoittanut laitoksen kosken reunaan, jotta näkymä [[Hämeensilta|Hämeensillalta]] kohti [[Ratina|Ratinan]] suvantoa säilyisi avoimena. Takon edustaja, vuorineuvos [[Gösta Serlachius]] kuitenkin torjui nämä ideat ja vaati, että voimala tehdään punatiilestä ja että se rakennetaan keskelle koskea.<ref name="rakennuskulttuuri"/><ref name="niemelä"/>
Rivi 42:
==Status==
VoimalaitosAlakosken voimalaitos on kiinteä osa Tammerkosken [[Suomen kansallismaisemat|kansallismaisemaa]] ja [[valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä]].<ref name="koskestavoimaa"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5021 | Nimeke= Tammerkosken teollisuusmaisema | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY| Ajankohta= | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Museovirasto, 2009 | Viitattu=8.1.2020 | Kieli= }}</ref> Voimalaitosta ei ole [[rakennussuojelu|suojeltu]], mutta Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön tekemän selvityksen mukaan kyseessä on rakennustaiteen ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittävä kohde.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/tampereen-ajantasa-asemakaava-rasteri | Nimeke=Tampereen ajantasa-asemakaava | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=avoindata.fi | Ajankohta=11.12.2019 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen kaupunki | Viitattu=8.1.2020 | Kieli= | arkisto=https://web.archive.org/web/20181009172132/https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/tampereen-ajantasa-asemakaava-rasteri | arkistoitu=9.10.2018 }}</ref><ref>''Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998'', s. 13, 82.</ref>
