Ero sivun ”Signe Brander” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p W, f, kh
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
f, viitteen päivitys
Rivi 6:
| kuvateksti =
| koko nimi = Signe Viola Brander
| syntymäpäivä = {{Syntymäaika[[15. jahuhtikuuta]] ikä|15|4|[[1869||1}}]]
| syntymäpaikka = [[Parkano]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|15|4|1869|17|5|1942}}
Rivi 15:
| kotisivu = -
}}
'''Signe Viola Brander''' ({{Syntymä-[[15. jahuhtikuuta]] kuolinaika|15|4|[[1869|]] [[Parkano]]| – [[17|5|. toukokuuta]] [[1942|]] [[Sipoo]]}}) oli suomalainen [[valokuvaaja]], joka kuvasi muun muassa 1900-luvun alussa [[Helsinki|Helsingin]] Muinaismuistolautakunnan aloitteesta Helsingin muuttuvaa kaupunkikuvaa ja kaupunkilaisten arkea sekä 1910- ja 1920-luvuilla Suomen [[kartano]]ita. Brander aloitti uransa ateljeekuvaajana, mutta hänen ominta alaansa olivat [[Maisemavalokuvaus|maisema]]- ja miljöövalokuvat, ja hän kutsuikin itseään ”kulttuurihistorialliseksi valokuvaajaksi”. Branderin aktiivisin ura loppuipäättyi 1930-luvulla terveyden heikentymiseen.
 
Branderin laajassa kuvakokoelmassa on historiallisesti arvokkaita todisteita vanhasta Helsingistä ja Suomen kartanoiden historiasta. Monia rakennuksia ei ole enää olemassa tai niitä on selvästi muutettu. Branderin kuvia julkaistiin aikanaan muutamissa teoksissa, ja ne ovat siirtyneet muun muassa [[Helsingin kaupunginmuseo]]n ja [[Kansallismuseo]]n omistukseen. Branderin piirustusopinnot näkyvät hänen valokuvissaan, jotka lähestyvät monesti [[Kuvataide|kuvataidettakuvataide]]tta. Vaikka hänen pääkohteenaan olivat talot ja kadut, hän pysäytti kuviin myös ihmisiä. Branderille tyypillisessä katunäkymässä on mukana esimerkiksi jalankulkijoita ja työntekijöitä.
 
== Elämä ja ura ==
Rivi 24:
Signe Brander syntyi Parkanossa vuonna 1869. Hänen isänsä [[Ernst Albert Gustaf Brander|Ernst Brander]] omisti siellä Runsaan maatilan. Signen äiti puolestaan oli ruotsalainen Jenny Amanda Karolina Rääf, joka oli kotoisin [[Södertälje]]stä.<ref name="KB">Konttinen.</ref> Signe Branderin isoisä oli senaattori ja [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeuden]] presidentti [[Ernst Fredrik Brander]].<ref name="KB6584" /> Brandereille syntyi seitsemän lasta, ja Signe oli heistä kolmanneksi nuorin.<ref name="dölle8">Lounatvuori & Dölle 2008, s. 8.</ref>
 
Branderit muuttivat vuonna 1873 [[Kokkola]]an, kun Ernst Brander sai paikan tullinhoitajana. Lapsuutensa ja nuoruutensa Signe viettikin Kokkolassa, missä hän kävi myös koulunsakoulun.<ref name="KB" /> Ernst Branderin kuoltua 1891 leskeksi jäänyt Jenny Brander muutti kolmen tyttärensä kanssa Helsinkiin.<ref name="alanco9">Alanco & Pakarinen 2004, s. 9, 10.</ref> Siellä Brander suoritti [[Kuvataide#Kuvataide oppiaineena|piirustuksenopettajan]] kurssin [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisuuskoulussa]]. Hän ei kuitenkaan koskaan toiminut opettajana, eikä hän perustanut perhettä.<ref name="KB" />
 
Brander oli taiteellisesti lahjakas ja harrasti muun muassa maalaamista. Hän löysi kuitenkin alansa [[Valokuvataide|valokuvataiteesta]], mikä ei ollut 1800-luvun lopussa poikkeuksellista. Monet naiset toimivat ateljeekuvaajina. Valokuvausta myös suositeltiin naisille, koska sitä pidettiin heille sopivampana kuin niin sanottua ”korkeaa taidetta”. Tutkijoilla ei ole täyttä varmuutta siitä, mistä Brander alun perin hankki oppinsa valokuvaajan ammattiin.<ref name="KB" /> Hän pystyi kuitenkin täydentämään tietojaan [[Daniel Nyblin]]in ateljeessa, jossa hänen tiedetään työskennelleen.<ref name="pakarinen16">Pakarinen, s. 16.</ref>
Rivi 32:
=== Kaupunkikuvat ===
[[Tiedosto:Helsingin Muinaismuistolautakunta ja valokuvaaja Signe Brander sunnuntairetkellä katsastamassa kuvauskohteita (hkm.HKMS000005-km002yp5).jpg|pienois|vasen|Helsingin Muinaismuistolautakunta ja valokuvaaja Signe Brander sunnuntairetkellä katsastamassa kuvauskohteita.]]
Branderin ominta alaa olivat maisema- ja miljöövalokuvat. Ateljeetyöskentely ja niin sanotut visiittikorttikuvat eivät innostaneet häntä. Brander kutsui itseään ennemmin [[Kulttuurihistoria|kulttuurihistorialliseksikulttuurihistoria]]lliseksi valokuvaajaksi.<ref name="KB" /> Hänen ensimmäiset säilyneet kaupunkikuvansa ovat vuodelta 1905, jolloin hän muun muassa kiipesi kuvaamaan [[Erottajan paloasema|Helsingin pääpaloaseman]] torniin.<ref name="alanco9" />
 
Helsinkiin valittiin vuonna 1906 Muinaismuistolautakunta. Sen keskeisin tehtävä oli saada aikaan dokumentteja Helsingin katoamassa olevasta osasta.<ref name="alanco9" /> Sitä lautakunta palkkasi Branderin valokuvaamaan.<ref name="dölle9">Lounatvuori & Dölle 2008, s. 9.</ref>
Rivi 61:
Kartanoiden kuvaamiseen joutui varaamaan paljon aikaa. Joissakin kohteissa Brander saattoi joutua viettämään useitakin päiviä, sillä otollisia säätä ja aurinko-olosuhteita saattoi joutua odottamaan. Brander otti jokaisesta kartanosta keskimäärin kolme tai neljä kuvaa. [[Karlbergin kartano]]sta, [[Sällvikin kartano]]sta ja [[Kirjolan kartano]]sta kuvia on jopa kaksikymmentä.<ref name="lounatvuori16" />
 
Branderin kartanokuvia kertyi yli {{Luku|2000}2&nbsp;000}.<ref name="alanco9" /> Niitä otettiin 250&nbsp;kartanosta.<ref name="lounatvuori16" /> Kartanoiden lisäksi kuvauskohteiksi on päätynyt myös joitakin rakennustavaltaan poikkeuksellisia tai arkaaisia talonpoikaistaloja.<ref name="lounatvuori18">Lounatvuori & Dölle 2008, s. 18.</ref> Kansallismuseo osti vuonna 1920 Branderilta 748&nbsp;kuvaa ja sai niiden mukana myös kuvaluettelon. Museo maksoi kuvista {{Luku|10000|10&nbsp;000 markkaa}}. Brander antoi luovutusasiakirjassaan Kansallismuseolle oikeuden negatiiveihin ja kopioiden tekemiseen, jos kuvaajan nimi mainitaan, eikä museo luovuta kopiointioikeuksia seuraavan kolmen vuoden aikana yksityisille tahoille.<ref name="lounatvuori19">Lounatvuori & Dölle 2008, s. 19.</ref>
 
Branderin kartanokuvia julkaistiin teoksessa ''Herrgårdar i Finland'' (1928–1929). Hänen kuviaan tuli myös [[Kaarle Soikkeli]]n teokseen ''Vihdin historia''. Brander kuvasi kirjaa varten [[Vihti|Vihdin]] vanhoja rakennuksia.<ref name="KB" />
Rivi 69:
Branderin terveys alkoi 1930-luvulla heikentyä. Hänen oikea silmänsä sokeutui, ja vasemman silmänkin näkö heikkeni.<ref name="KB" /> [[Viherkaihi]]sta johtuneen näkökyvyn heikkenemisestä huolimatta Brander osallistui vielä 1930-luvulla aktiivisesti seuraelämään ja oli innostunut ja huumorintajuinen. Hän kertoi myös mielellään kuvausretkistään.<ref name="alanco9" />
 
Brander joutui [[Kivelän sairaala]]an 1941. [[Helsingin suurpommitukset|Helsingin pommitusten]] takia Kivelän potilaita siirrettiin Sipooseen [[Nikkilän mielisairaala]]an.<ref name="KB" /> Siirto johtui sota-ajan oloista, eikä Branderilla ollut mielenterveydellisiä ongelmia.<ref name="alanco9" /> Vuonna 1942 yli sata Nikkilän potilasta kuoli nälkään. Brander oli yksi kuolleista, ja hän kuoli todennäköisesti [[Aliravitsemus|aliravitsemukseen]] ja [[Vitamiini|vitamiinienvitamiini]]en puutteeseen.<ref name="KB" /> Brander haudattiin sairaalan hautausmaalle muiden kuolleiden potilaiden kanssa.<ref name="alanco9" /><ref name="YLE2020" />
 
== Tyyli ja tekniikka ==
Rivi 92:
 
== Kunnianosoituksia ja kulttuuriviitteitä ==
Helsingin kaupunginvaltuutettu [[Ilkka Taipale]] teki vuonna 2009 aloitteen Branderin muistomerkistä.<ref name="HK" /> Vuonna 2018 Signe Braderin kunniaksi paljastettiin kaksi muistolaattaa [[Nikkilä|Nikkilässä]]ssä. [[Stadin Slangi (yhdistys)|Stadin Slangi ry:n]] muistolaatta on Nikkilän entisen mielisairaalan hautausmaan kivimuurissa. Helsingin kaupunginmuseon ystävien opaslaatta on Nikkilän sairaalan Juhlarakennuksen juhlasalin seinällä.<ref name="HU2018A" />
 
Sarjakuvataiteilija [[Timo Mäkelä]] julkaisi vuonna 2018 sarjakuva-albumin ''[[Neiti Brander]]''. Mäkelän Neiti Brander -aiheisia sarjakuvia oli sitä ennen julkaistu jo Helsingin kaupungin ''Helsinki-info''-lehdessä.<ref name="HU2018B" /> Mäkelän kirja keskittyy 1900-luvun alkuvuosiin, jolloin Brander kuvasi Helsingin katukuvaa.<ref name="KU2018" /> Kirjailija [[Pirkko Soininen|Pirkko Soinisen]] romaani ''[[Signe (romaani)|Signe]]'' julkaistiin vuonna 2024. [[Elämäkertaromaani|Elämäkertaromaanissa]]ssa Brander muistelee elämäänsä Nikkilän sairaalassa. Teos on suurelta osalta fiktiivinen, ja Soinisen mukaan sen tärkeimmät lähteet ovat Branderin ottamat valokuvat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010135972.html| Nimeke = Kuvia Helsingistä – mutta ei koskaan äidistä| Tekijä = Ruuska, Helena| Julkaisu = HS.fi| Ajankohta = 2.2.2024| Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy| Viitattu = 24.2.2024}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/helsingin-valokuvaajan-muotokuva-tai-sitten-ei-pirkko-soinisen-biofiktiivinen-romaani-signe-on-vaikea-pala/| Nimeke = Helsingin valokuvaajan muotokuva tai sitten ei – Pirkko Soinisen biofiktiivinen romaani Signe on vaikea pala| Tekijä = Reikko, Leena| Julkaisu = Kulttuuritoimitus| Ajankohta = 2.2.2024| Julkaisija = Kulttuuritoimitus Suomi Oy| Viitattu = 24.2.2024}}</ref>
 
Helsinki päätti vuonna 2021 antaa nimen Signe Branderin terassi [[Hakaniemenranta|Hakaniemenrannan]] eteläpuolelle täyttömaalle lähitulevaisuudessa rakennettavalle ranta-alueelle. Alueelle tulee myös Signe Branderin kuja.<ref>Aalto, Maija: [https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008400702.html Lähes joutomaaksi taantuneelle rantabulevardille täydellinen kasvojenkohotus Helsingissä: Tällainen on uusi Hakaniemenranta] ''Helsingin Sanomat'' 12.11.2021. Viitattu 6.6.2022.</ref><ref>Jompero-Lahokoski, Sanna: [https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4372565 Hakaniemeen rakennetaan uusi Signe Branderin rantabulevardi – portaat vievät veteen: "Uimapaikkaa ei tule, kahlausmahdollisuus on"] ''Helsingin Uutiset'' 19.11.2021. Viitattu 6.6.2022.</ref>
Rivi 101:
 
<gallery mode="packed" heights="150px">
Kuva:Signe Branderin Juhlatalon muistolaatta 2016.jpg|Muistolaatta Nikkilän sairaalan Juhlatalon juhlasalin seinällä.
Kuva:Signe Branderin muistolaatta 2018.jpg|Muistolaatta Nikkilän mielisairaalan entisellä hautausmaalla.
Kuva:Kristianinkatu 8, Helsinki 1907.jpg|Kristianiankadun ja Kulmakadun risteyksen kalliosta pihaa. Brander kuvasi Helsinkiä talvisin varsinkin varhaisvuosina.<ref>Alanco & Pakarinen 2004, s. 63.</ref>
Kuva:Pitkäsilta Siltavuorenrannasta nähtynä - N68 (hkm.HKMS000005-000000tz).jpg|Vanha puinen [[Pitkäsilta]], joka korvattiin vuonna 1912 kivisellä sillalla.<ref>Alanco & Pakarinen 2004, s. 46.</ref>
Kuva:Mariankadun sauna, Helsinki 1913.jpg|Mariankadun saunaa Brander kuvasi reportaasimaisesti, ja hän otti muutaman katukuvan ja sisältä kahdeksan kuvan sarjan. Kuvassa on saunan kylvettäjä.<ref>Alanco & Pakarinen 2004, s. 73.</ref>
Kuva:Hermanni 17, 19. Itäinen Viertotie - N439 (hkm.HKMS000005-000000rh).jpg|Vuokrataloja [[Hämeentie (Helsinki)|Itäisellä Viertotiellä]]. Brander tyypillisesti sommitteli pää&shy;kohteen ja otti kuvaan mukaan ihmisiä.<ref name="helsingin31" />
Kuva:Zachris Topeliuksen (1818-1898) hautajaiset Johanneksen kirkossa 21.3.1898 - N4016 (hkm.HKMS000005-km0037fk).jpg|Brander ehti kuvata ennen isompia toimeksi&shy;antojaan muun muassa [[Zachris Topelius|Zachris Topeliuksen]] hautajaisissa.
</gallery>
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Alanco, Jan & Pakarinen, Riitta (toim.) | Nimeke = Signe Brander – 1869–1942 Helsingin valokuvaaja – Helsingfors fotograf | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Vuosi = 2004 | Isbn = 952-473-335-8}}
* {{Kansallisbiografia | id = 3311 | nimi = Brander, Signe (1869–1942) | tekijä = Konttinen, Riitta | vapaa = | ajankohta = 16.10.2009 | viitattu = 4.2.2019 | osa=1 | sivu= 778–779 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Lounatvuori, Irma & Dölle, Sirkku (toim.) | Nimeke = Signe Brander Suomen kartanoissa | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Museovirasto | Vuosi = 2008 | Isbn = 978-951-746-970-8}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Pakarinen, Riitta | Otsikko = Signe Brander – Helsingin kuvaaja | Julkaisu = Sofia. Helsingin kaupunginmuseon asiakaslehti | Ajankohta = 2005 | Vuosikerta = | Numero = 1–2 | Julkaisija = | Issn = 1457-9049 | www = http://www.hel.fi/static/hkm/sofialehdet/sofia2005_1.pdf#16 | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 4.2.2019}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
* <ref name="KB6584">{{Kansallisbiografia | id = 6584 | nimi = Brander (1600–) | tekijä = Autio, Veli-Matti | ajankohta=30.4.2014 | osa=1 | sivu=777–778 }}</ref>
 
* <ref name="HKM2019HKM2018">{{Verkkoviite |Tekijä= Lindblom, Sandra |Osoite = http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/20192018/0401/0512/virtuaalielamys-aikakone-2-0-avautuu-signe-branderin-juhlavuodenensimmaisen-kunniaksivalokuvaamon-jaljilla/ | Nimeke = Virtuaalielämys Aikakone 2.0 avautuu Signe Branderin juhlavuodenensimmäisen valokuvaamon kunniaksijäljillä | Ajankohta = 512.41.20192018 | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 1031.43.2019}}</ref>
<ref name="KB6584">{{Kansallisbiografia | id = 6584 | nimi = Brander (1600–) | tekijä = Autio, Veli-Matti | ajankohta=30.4.2014 | osa=1 | sivu=777–778 }}</ref>
* <ref name="varjosta">Lukkarinen, Ville: ”Signe Brander myöhästyneenä sotareportterina. Teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = Kukkonen, Jukka & Vuorenmaa, Tuomo Juhani (toim.) | Nimeke = Varjosta – tutkielmia suomalaisen valokuvan historiasta | Sivu = 33 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen valokuvataiteen museo | Vuosi = 1999 | Isbn = 951-9086-56-0}}</ref>
 
* <ref name="HKM2018YLE2020">{{Verkkoviite | Tekijä = LindblomSiironen, SandraSusanna |& OsoiteHirvonen, Saara |Osoite= httphttps://www.helsinginkaupunginmuseoyle.fi/2018a/01/12/signe3-branderin-ensimmaisen-valokuvaamon-jaljilla/11512526 | Nimeke = SigneKeskellä BranderinSipoota ensimmäisenon valokuvaamonhistoriallinen jäljillämielisairaala-alue, jonka jugendrakennuksista osa rapistuu nyt käsiin |Julkaisu= AjankohtaYle Uutiset |Ajankohta= 1213.19.20182020 | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseoYleisradio | Viitattu = 317.38.20192021}}</ref>
* <ref name="STT2017">{{Verkkoviite |Osoite= https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsingin-kaupunginmuseon-valokuvat-vapaaseen-kayttoon?publisherId=33779245&releaseId=59238227 |Nimeke= Helsingin kaupunginmuseon valokuvat vapaaseen käyttöön |Julkaisu= STT Viestintäpalvelut Oy |Ajankohta= 26.4.2017 |Julkaisupaikka= Helsinki |Julkaisija= STT |Viitattu= 10.4.2019 |arkisto= https://web.archive.org/web/20190903162305/https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsingin-kaupunginmuseon-valokuvat-vapaaseen-kayttoon?publisherId=33779245&releaseId=59238227 |arkistoitu= 3.9.2019 }}</ref>
 
* <ref name="HKM2019">{{Verkkoviite |Osoite= http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/2019/04/05/virtuaalielamys-aikakone-2-0-avautuu-signe-branderin-juhlavuoden-kunniaksi/ |Nimeke= Virtuaalielämys Aikakone 2.0 avautuu Signe Branderin juhlavuoden kunniaksi |Ajankohta= 5.4.2019 |Julkaisija= Helsingin kaupunginmuseo |Viitattu= 10.4.2019}}</ref>
<ref name="varjosta">Lukkarinen, Ville: ”Signe Brander myöhästyneenä sotareportterina. Teoksessa: {{Kirjaviite | Tekijä = Kukkonen, Jukka & Vuorenmaa, Tuomo Juhani (toim.) | Nimeke = Varjosta – tutkielmia suomalaisen valokuvan historiasta | Sivu = 33 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen valokuvataiteen museo | Vuosi = 1999 | Isbn = 951-9086-56-0}}</ref>
* <ref name="HK">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginmuseon_johtokunta/Suomi/Esitys/2010/Museo_2010-02-16_Museojk_02_El/7A57D824-08A0-4308-A1B1-DA3F66919B39/Lausunto_aloitteesta_Signe_Branderin_muistomerkin_.html | Nimeke = Lausunto aloitteesta Signe Branderin muistomerkin pystyttämiseksi ja Nikkilän sairaalan hautausmaalle haudattujen vainajien merkitsemisestä | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 4.2.2019}}</ref>
 
* <ref name="YLE2020HU2018A">{{Verkkoviite | Tekijä = Siironen, Susanna & HirvonenLassfolk-Feodoroff, SaaraCrista | Osoite = https://ylewww.helsinginuutiset.fi/uutisetartikkeli/3628251-11512526signe-brander-saa-kaksi-muistolaattaa-sipooseen-muttei-patsasta-helsinkiin | Nimeke = KeskelläSigne SipootaBrander onsaa historiallinenkaksi mielisairaala-aluemuistolaattaa Sipooseen, jonkamuttei jugendrakennuksistapatsasta osa rapistuu nyt käsiin – harvat ovat nähneet nämä suljetut tunnelitHelsinkiin | Julkaisu = YleHelsingin Uutiset | Ajankohta = 1315.94.20202018 |Julkaisupaikka= Helsinki |Julkaisija = YleisradioEtelä-Suomen Media Oy | Viitattu = 74.82.20212019}}</ref>
* <ref name="HU2018B">{{Verkkoviite | Tekijä = Vehkasalo, Jussi | Osoite = https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/704201-legendaarinen-valokuvaaja-signe-brander-seikkailee-nyt-sarjakuvakirjassa | Nimeke = Legendaarinen valokuvaaja Signe Brander seikkailee nyt sarjakuvakirjassa | Julkaisu = Helsingin Uutiset | Ajankohta = 18.9.2018 | Viitattu = 20.2.2019}}</ref>
 
* <ref name="STT2017KU2018">{{Verkkoviite |Tekijä= Leppälä, Anni-Helena |Osoite = https://www.sttinfokansanuutiset.fi/tiedoteartikkeli/helsingin3981496-kaupunginmuseonsarjakuva-valokuvatavaa-vapaaseensigne-kayttoon?publisherId=33779245&releaseId=59238227branderin-elamaa | Nimeke = HelsinginSarjakuva kaupunginmuseonavaa valokuvatSigne vapaaseenBranderin käyttöönelämää | Julkaisu = STTKansan Viestintäpalvelut OyUutiset | Ajankohta = 2628.410.20172018 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Oy Suomen Tietotoimisto – Finska Notisbyrån Ab | Viitattu = 1020.42.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190903162305/https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsingin-kaupunginmuseon-valokuvat-vapaaseen-kayttoon?publisherId=33779245&releaseId=59238227 | arkistoitu = 3.9.2019 }}</ref>
 
<ref name="HKM2019">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/2019/04/05/virtuaalielamys-aikakone-2-0-avautuu-signe-branderin-juhlavuoden-kunniaksi/ | Nimeke = Virtuaalielämys Aikakone 2.0 avautuu Signe Branderin juhlavuoden kunniaksi | Ajankohta = 5.4.2019 | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 10.4.2019}}</ref>
 
<ref name="HK">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginmuseon_johtokunta/Suomi/Esitys/2010/Museo_2010-02-16_Museojk_02_El/7A57D824-08A0-4308-A1B1-DA3F66919B39/Lausunto_aloitteesta_Signe_Branderin_muistomerkin_.html | Nimeke = Lausunto aloitteesta Signe Branderin muistomerkin pystyttämiseksi ja Nikkilän sairaalan hautausmaalle haudattujen vainajien merkitsemisestä | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 4.2.2019}}</ref>
 
<ref name="HU2018A">{{Verkkoviite | Tekijä = Lassfolk-Feodoroff, Crista | Osoite = https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/628251-signe-brander-saa-kaksi-muistolaattaa-sipooseen-muttei-patsasta-helsinkiin | Nimeke = Signe Brander saa kaksi muistolaattaa Sipooseen, muttei patsasta Helsinkiin | Julkaisu = Helsingin Uutiset | Ajankohta = 15.4.2018 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Etelä-Suomen Media Oy | Viitattu = 4.2.2019}}</ref>
 
<ref name="HU2018B">{{Verkkoviite | Tekijä = Vehkasalo, Jussi | Osoite = https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/704201-legendaarinen-valokuvaaja-signe-brander-seikkailee-nyt-sarjakuvakirjassa | Nimeke = Legendaarinen valokuvaaja Signe Brander seikkailee nyt sarjakuvakirjassa | Julkaisu = Helsingin Uutiset | Ajankohta = 18.9.2018 | Viitattu = 20.2.2019}}</ref>
 
<ref name="KU2018">{{Verkkoviite | Tekijä = Leppälä, Anni-Helena | Osoite = https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3981496-sarjakuva-avaa-signe-branderin-elamaa | Nimeke = Sarjakuva avaa Signe Branderin elämää | Julkaisu = Kansan Uutiset | Ajankohta = 28.10.2018 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kansan Uutiset Oy | Viitattu = 20.2.2019}}</ref>
}}
 
Rivi 147 ⟶ 137:
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* {{Verkkoviite | Tekijä = Korhonen, Anna | Osoite = https://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=345.htm | Nimeke = Signe Brander kaupunkikuvaajana | Julkaisu = Yle Vintti}}
* {{Verkkoviite | Tekijä = Himberg, Petra | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/14/signe-brander-tallensi-katoavan-helsingin | Nimeke = Signe Brander tallensi katoavan Helsingin | Julkaisu = Ylen Elävä arkisto}}