Ero sivun ”Pavian taistelu” versioiden välillä

[odottaa arviointia][odottaa arviointia]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 27:
Kolmen viikon tunnustelevan taistelemisen jälkeen markiisi Pescara lähti johtamaan rohkeaa hyökkäystä. Hän marssitutti joukkonsa yöllä useita kilometrejä pohjoiseen, joka ylitti puron. Aamunkoittoon mennessä suuri osa hänen armeijastaan ​​oli asemissa ja hyökkäsi kohti Ranskan joukkojen avointa vasenta kylkeä. Taistelukentän peittäneen sumun hämmentäminä ranskalaisten komentajilla oli vaikeuksia saada joukkonsa kokoon ja vastata yllätyshyökkäykseen. <ref name=":0" />
 
Kuningas Frans l osoitti ihailtavaa rohkeutta, mutta rajallista arvostelukykyä ja johti panssaroitua ratsuväkeään keskiaikaistyyliseen hyökkäykseen keihäät tanassa. Pahaksi onneksi ratsumiehet ratsastivat kanuunan edellä, mikä teki tykistölle mahdottomaksi tulittaa vihollista. Frans I:n sveitsiläiset palkkasoturit eli piikkimiehet eivät osoittaneet taisteluintoa, eivätkä Alençonin herttua Charles IV de Valois'n (1489— 2811. helmikuutahuhtikuuta 1525) johtamat joukot päässeet irrottautumaan yleisestä sekasorrosta.<ref name=":0" />
 
Espanjalaiset arkebuuserit (''arkebuusilla'' eli [[Hakapyssy|hakapyssyllä]] aseistetut sotilaat, ensimmäiset laukaisimella varustetut tuliaseet) aiheuttivat suuret miestappiot ranskalaisille, Tremoillen vanha herttua sai ammuksen suoraan sydämen läpi. Keisarilliset [[Landsknecht]] palkkasoturit, Georg von Frundsbergin johdolla, piirittivät ranskalaisten puolella taistelevat luopiot, Schwarze Garde Landsknechtit ja tuhosivat heidät. <ref name=":0" />